Astelen rennosti kaupungilla
tai pyörällä nauttien lämpimän ilmavirran hyväilystä poskilla. Kiireettömyys ja
ohjelmattomuus on elämässä voimaannuttavaa. Hetket, jolloin saa olla omassa
kuplassa, aistien johdattaessa. Kiireetöntä huomiointia - silmin, korvin ja
nenän kautta. Mahdollisuus pysäyttää pyörä mihin tahansa. Kuoria jäätelö
paperistaan ja uppoutua horisonttiin katsomalla vaikka ohi lentävää perhosta.
Aamulla leimasin itseni ulos töistä. Jokainen tunti sen jälkeen on tuntunut kahdelta positiivisella tavalla. On edelleen sama päivä. Olen nukkunut kahdesti. Käynyt ulkona useita kertoja. Kaupoissa. Ollut itseni kanssa. Jutellut perheeni kanssa, ohikulkijoiden ja virkaihmisten, kuten kauppiaidenkin. Hymy on ollut herkässä. Tämän päivän jälkeen vielä 32 päivää ilman leipätyötä.
Kirjoitan tätä herättyäni myöhäisiltä päiväunilta. Parasta - voi nukkua ja herätä miten parhaalta tuntuu. Ajatukset ovat ehkä tunnin kahden päässä siintävässä polkulenkissä. Vaihdoin jo toista kertaa mielessäni reitti vaihtoehtoa. Olen vapaa, myös harrastuksessani. Huomenna toki aamulla ohjelmaa, kun minulla on hierontaa. Tälle illalle voisi sopia helpon reippaan juoksu. Vailla puskemista, lihaksia venyttäen ja rentoutta mahdollisimman hyvästä tekniikasta saaden. Poluilla oppii juoksusta paljon. Ei ole kahta samanlaista askelta useinkaan - toisin kuin tiellä. Metsässä saa - ja on hyvä olla - leikkisä. Tiellä kulkukoira, joka toistaa itseään. Tykkään, että jalat saa vaihtelua, se kulkee myös mielen suuntaan. Sopivasti.
Ehkä voin tällä kirjoituksella kannustaa lukijoita aistimaan. Joko pysähtyen tai liikkeessä. Antaa asioiden tulla sisälle tai tuntua iholla. Olla läsnä, itselle ja luonnolle - kanssa ihmiselle. Hyvää heinäkuun loppua arvoisat lukijat!
Aamulla leimasin itseni ulos töistä. Jokainen tunti sen jälkeen on tuntunut kahdelta positiivisella tavalla. On edelleen sama päivä. Olen nukkunut kahdesti. Käynyt ulkona useita kertoja. Kaupoissa. Ollut itseni kanssa. Jutellut perheeni kanssa, ohikulkijoiden ja virkaihmisten, kuten kauppiaidenkin. Hymy on ollut herkässä. Tämän päivän jälkeen vielä 32 päivää ilman leipätyötä.
Kirjoitan tätä herättyäni myöhäisiltä päiväunilta. Parasta - voi nukkua ja herätä miten parhaalta tuntuu. Ajatukset ovat ehkä tunnin kahden päässä siintävässä polkulenkissä. Vaihdoin jo toista kertaa mielessäni reitti vaihtoehtoa. Olen vapaa, myös harrastuksessani. Huomenna toki aamulla ohjelmaa, kun minulla on hierontaa. Tälle illalle voisi sopia helpon reippaan juoksu. Vailla puskemista, lihaksia venyttäen ja rentoutta mahdollisimman hyvästä tekniikasta saaden. Poluilla oppii juoksusta paljon. Ei ole kahta samanlaista askelta useinkaan - toisin kuin tiellä. Metsässä saa - ja on hyvä olla - leikkisä. Tiellä kulkukoira, joka toistaa itseään. Tykkään, että jalat saa vaihtelua, se kulkee myös mielen suuntaan. Sopivasti.
Ehkä voin tällä kirjoituksella kannustaa lukijoita aistimaan. Joko pysähtyen tai liikkeessä. Antaa asioiden tulla sisälle tai tuntua iholla. Olla läsnä, itselle ja luonnolle - kanssa ihmiselle. Hyvää heinäkuun loppua arvoisat lukijat!
Onni Vähäaho, Nivalassa 25.7.2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kommentti julkaistaan, mikäli se läpäisee valvontaseulani.