Olipas heinäkuu. Ainakin oli hyvin erilainen kesäloma kerrassaan. Olin pelkästään reissun päällä 16 päivää koko lomasta. Tiedän, että osa on koko loman reissussa, mutta nähtäväksi jää, oliko tämä hyvä vai ei niin hyvä asia.
Heinäkuu oli myös harjoituksellisesti ja polkujuoksun kannalta hyvin erikoinen ja liki katastrofaalisen huono. Ensin keventelin 10 päivää Hetta-Ylläs-Pallas kisaan, joka päättyi traagisesti kaatumiseen kivikossa. Tuo otti harvinaisen koville ja tuli elettyä sitten siinä puujalan toipumista odotellessa todellakin miten sattuu. Ainoa asia, joka siinä kasvoi, oli elopaino. Olen nyt noin 4-5kg rikkaampi.
Kuten aina yleensä, niin tälläkin kertaa, minun täytyy välillä ottaa vähän uutta vauhtia, jotta pääsee taas seuraavalle levelille. Lopulta näköjään kuntoni ei ole kuitenkaan aivan täysin murentunut, vaikka heinäkuu meni heinäseipäille. Siitä osoituksena todella yllättävän helppo vaarojen maratonin 65km kisareitin kierto. Tuo on osittain todella brutaali reitti. Suopelto-Eteläpää välillä on todella vaativa 4km pätkä. Sitä ennen pitää kiivetä niin mäkrälle, vesivaaralle kuin hirvivaarallekin. Eikä elämä eteläpäästä kiviniemeenkään ole silkkiä. Ahvenlammelta kiviniemeen oleva 5km voi helposti tuntua kympiltä. Suosittelen.
Napsun päälle 40km kun on tultu kiviniemeen niin alkaa se via dolorosa, kärsimysten tie kohti ryläystä. Ja kun on tuo reitin eteläpään karuselli takana on ryläyskin ehtaampi kokemus. Loppu reilu 13km ryläyksen parkkipaikalta maaliin on onneksi teknisesti iisimpää settiä, vaikka äkkinäiselle sekin voi olla kova. Hurja 65km reitti kerrassaan. Sain tuon vedettyä hämmästyttävän helposti. Oli oikeasti lenkin jälkeen yllättävän freesi olo. Sopivan tuntuinen ensimmäisen kierroksen simulaationa syksylle. Aikaa otti 10h 29min. Ja minusta tuntuu, että kuntoni ei ole ollut kymmeneen vuoteen näin huono. Tästä on hyvä aloittaa matka kohti Kolin 130km kisaa. GPS matka lie noin 132-133km, kun välihuollosta siirrytään kuitenkin tietä pitkin ns. lähtöpaikalle, josta vasta alkaa toinen rundi.
Eli kuukausi päättyi lopulta nappi onnistumiseen ylipitkässä harjoituksessa, jossa treenasin samalla huoltajani, Asko Kukkosen, kanssa huoltohommia syksyksi. Paljon saatiin vastauksia ja kokemusta. Hauskoja mokiakin sattu. mm. kiviniemessä (+40km) minun piti saada banaani ja alkoholiton olut vaihteluna veden ja geelejen ottoon. No, meiltä molemmilta se toinen kylmälaukku olikin unohtunut mökille, joten en sitten saanut kuin sitä vettä ja geeliä (hah,hah). No, eihän siitä ollut kun 15km seuraavaan huoltoon. Sen ryläyksen kautta.
Vaarojen maratonin 65km kisareitistä täytyy sanoa, että sitä ei ihan noviisi osaa harjoituslenkkinä juosta. Ja vaikka on kartankin opiskellut niin pitää olla todella hereillä tietyissä risteyksissä. Siellä ei ole joka paikassa viittoja ja pitää todella tietää mihin on menossa. mm. Vesivaaralle kiipeämisen keskivaiheilla on kyltti vasemmalle "vesivaara", johon voisi helposti langeta, kun ollaan vesivaaralle kerran menossa. Sen sijaan pitää valita oikealle, "rykivaara", jonne ollaan menossa vesivaaran kautta, reitti, joka menee myös vesivaaran kautta, mutta eri kohdasta. Nuo polut ei kohtaa.
Ajatus omasta harjoittelutyylistä vahvistuu ja kehittyy. Katsotaanpa minne tämä homma menee. Harmi, että elokuu on todella tukkoisen näköinen, sillä joudun tämän kuukauden oleen 100% työmäärällä. Syyskuun 13. päivä pääsen 87% työmäärään. Katsotaan mitä näissä puitteissa ehtii harjoitella. Minulla menee kuitenkin elokuun kolme ensimmäistä viikkoa 95%:sti pepin kimpussa. 5% jää muulle elämälle. Tuossa ei tietenkään ole pakollisia mukana, vaan vapaa-aika.
Alla mitättömän surkeat treenimäärät. Niissä ei oo ees mitään analysoitavaa. Ohi.
HEINÄKUU VUOSI 2021 YHTEENSÄ
Ulkoilu tunnit 62,5h 404,0h
Nousumetrit 8 742m 51 739m
Here i go again - taas mennään! Sat-ta-naa!
Onni Vähäaho, Nivalassa 2.8.2021
Muuten hyvä mutta ei mene minun matematiikkaani tuo 65 km chillailu: jos kilpailussa tuo kaksikertaa chillaillen niin aikaa menee 21 tuntia.
VastaaPoistaKirjoitit Stravaan, että suunnitelmissa on kilpailussa 24 tunnin alitus.
Mikä on chillailua, jos yhtään yrittämättä menee 10 ja puoli tuntia?
Kovasti haluaisin olla väärässä.
Sama vielä korostetusti kuin esim pep57km reitillä. En, emme, pysty juoksemaan edes kahta kierrosta samaan aikaan, vaikka kuin chillailee. Siis jos juoksee. Kävelten voisi onnistua, jos toisella kierroksella juoksisi 😂😂
PoistaHuipputasolla tuo kaksi 65km kierrosta vaaroilla samaan aikaan voisi olla mahdollista, mutta vaikeaa sielläkin.
Enemmin suhtaudun realistisesti omaan kestävyyteen. Vaikka eka puoliskon chillailee, ei löydy kovin herkästi sellaista seppää, joka pystyisi toisen puoliskon vetää samaa vauhtia, kun on kyse noin pitkästä kierroksesta.
11h + 13h kova mutta realistinen tavoite. Vaatii kyllä hyvää päivää, kuten oli 31.7. Päivissä on eroa ja pitkissä niiden erot näkyy parhaimmillaan/pahimmillaan reilusti.
Sen verran voisin treenimääriin kommentoida, että tuntimäärissä mitaten ihan kelvollinen kuukausi, jopa enemmän kuin vuoden tunnit keskimäärin (404 / 7 = 58). Kyllä tuosta siis vielä hyvä tulee.
VastaaPoistaJoo, toki näin :) Pyöräily ja kävely vähän auttaa. Nuo kaksihan ovat sitten joskus meidän kaikkien päälajeja (hah,hah)
Poista11,5 h kierroskin voisi kyllä olla ihan riittävä avaus 24 h alitukseen jos katselee miten ihmiset ovat sen juosseet. Ensimmäisellä kierroksella osittainen kävely ei sekään ole ehkä huonompi taktiikka vaan saattaisi varmistaa energian imeytymisen ja jalkojen toimimisen pitkään.
VastaaPoistaJoo, kyllähän tuolla reitillä tällä n.24h tavoitetasolla kävellään iso osa tuosta reitistä. Paljon tuli kävelyä tuohon 10h29min kierrokseenkin. Kaikki mäet ja paljon vastamaapätkiäkin. Vaarojen reitti on mattimeikäläisille hidas. Tuossa mullakin noin 9:30min/km. Sitte joku Simpanen juoksee yhen rundin hyvän matkaa alle 6min/km 😅
Poista