sunnuntai 24. lokakuuta 2021

PYSSYMÄKI PÄKJAART ULTRA (PPU) 2021

             Mikä on Päkjaart Ultra? Oikeastaan se on Backyard Ultra, takapiha-ultra. Siinä juostaan 6,71km lenkkiä tasatunnein tapahtuvalla yhteislähdöllä. Niin kauan pysyy mukana, kun ennättää aina seuraavaan starttiin. Startin hetkellä on oltava ennalta piirretyssä karsinassa, muuten on ulkona.

            Reitin vaikeudelle tai helppoudelle ei ole olemassa määreitä. Useimmissa Backyard Ultrissa käytetään erikseen helpompaa yöreittiä ja päivällä sitten usein enempi polkuvoittoista reittiä. 

            Meillä oli konseptista poiketen käytössä maksimiaikaraja (30h), joten emme voineet käyttää aitoa nimeä (Backyard Ultra), koska alkuperäisessä konseptissa ei tunneta maksimiaikarajaa. Mutta myös pelkästään yksi reitti. Myös yöllä sama reitti, jossa oli samat polut ja teknisyydet.

                    Kello käy...

            Vielä pari viikkoa sitten reitti oli kesäisessä ja nopeassa kunnossa. Päiväkin oli hieman pidempi. Viimeisen viikon sateet ja kylmennyt ilma, sekä lyhentynyt päivä saivat näyttämään reitin kisan alla lohduttoman raskaalta. Kisaa edeltävänä yönä pakastunut ilma ja voimistunut pohjoistuuli oli kuivattanut maastoa mukavasti, mutta ei ollut aivan kaikkia kosteikkoja jäädyttänyt. Muutamassa kohdassa piti taiteilla mm. pienen koivun ja pihlajan välistä. Ainakin minulla kastui sukat pitkin kisaa.

 

               PPU 2021 - KUN LAMPI KUIVUU

             Kun oletusarvona on lähtökohtaisesti, että voitto ratkeaa hieman vuorokauden yli tai ali kestävässä suorituksessa vaihtelevan alustan juoksukisassa, jossa on pakkanen ja pohjoistuuli, ei voi ajatella voiton ratkeavan tavanomaisen juoksukilpailun mukaisesti. Kyse on kolmesta asiasta. 1) fyysinen kunto, 2) henkinen kantti, 3) ongelmien ratkaisutaito = Ultrakolmio.

            Tykkään verratan ihmisiä eläimiin. Ja tässä, jos missä tämä toteutuu. PPU:ssa lauantai-aamuna lähti lammelle viisitoista eläintä. Aluksi vettä oli lammessa kosolti ja puheensorina täytti reitin. Moni tiesi taistelevansa oman maksimikierrosmäärän kanssa jo hyvin varhain. Ilolla seurasin heidän ultrakolmiota...

            ... Kasvot kosteassa huurussa, hengitys vielä hieman raskaanoloista. Alle viisi minuuttia seuraavaan lähtöön. Mies pohtii vieläkö menisi. Siinä ollaan ultrakolmion äärellä. Siitä on kyse. Lopulta mies jaksaa vielä kierroksen, mutta tulee seuraavalta kierrokselta lopulta liian myöhään ja ehkä jo matkalla luovuttaneelta. Ultrakolmio.  

            Tiesin jo ennalta, että voitto ratkaistaan meidän kuuden henkilön kesken. Lopulta ei ollut yllätys, että kierrokselle numero 10 (samalla eka kierros pimeällä) lähti juuri me kuusi. Laskin siis myös itseni siihen. Itseasiassa osallistuin tähän voittaakseni ja toisasiallisesti kokeakseni mitä tämä on. Mitä oli tapahtunut yhdeksän ensimmäisen kierroksen aikana?

            Menin kaksi ekaa kierrosta todella hitaasti peräpäässä kierrosaikoihin 55:00 ja 55:17. Sitten siitä hiljalleen niin, että kierrosajat seilasivat 51 minuutin molemmin puolin, parhaan ollessa 49:57. Suhteellisuuden ymmärtämiseksi juoksen normaalisti tuon kierroksen  noin 41 minuutin aikaan alle 120 sykkeillä (70% maksimista). Eli juoksin tuota normaalia kevyttänikin 10 minuuttia hitaampia kierroksia kaiken aikaa. Osa ihmetteli miten voi juosta niin tasaisia kierroksia niin syy on tuossa = kun on niin kaukana edes normaalista kevyestä niin tuo ei ole vaikeaa. 

                                Ehkä 10 tuntia takana tai jotain semmoista

            Energiaa kuitenkin kuluu myös ultrakevyessä juoksussa. Energiatasot elävät ja huollon tarve kasvaa. Ainakin minulla sukat ja kengät kastui läpimäriksi ekan yhdeksän tunnin aikana. Ensimmäinen yhdeksän tuntia tuli tosi helposti. Ei vaivoja, ei haasteita.. no kengän pohja hajosi osittain, mutta saksilla leikkasin ison repaleen pois ja eikä siinä ihmeempää. 

 

                                11 tuntia takana. Focus kohdallaan.

            Pimeän aika klo.18.00 eteenpäin. "KUUSI VARISTA - ISTUI AIDALLA". Lammesta alkoi vesi kadota. Mukana kuitenkin yhä kaikki kisan kuusi potentiaalista voittajaehdokasta. Yhä sulassa sovussa, mutta tieto alitajunnassa, että vesi vähenee lammesta joka imasulla. Vielä ei tapahdu ainakaan omalla kohdalla tarkempaa "vastustajien" skannaamisia, mutta kiinnitän jo hieman huomiota miltä nämä näyttävät. 

            Jo hetken on jatkunut joka kierros muutama sama kuvio. 1. alussa on aina tauon jälkeen hyvät energiat ja lopussa joutuu aina vähän työstään. 2. Lähdemme Pekan kanssa reilusti muista irti, sillä meidän juoksu näyttää helpoimmalta. 3. Vedämme Pekan kanssa vuorotellen tietyt kohdat reitistä ja kävelemme tietyt kohdat. On tullut rutiinit. 4. Joka kerta, kun käyn kusella (aika usein) niin joudun laskeen vettä noin minuutin. Kusta tulee paljon. En huomio tätä tarpeeksi vaan jatkan samalla tavalla.

            13.kierros: Starttaa illalla klo.21. On sillä tavoin merkittävä, että tämä on Villen viimeinen kierros ja samalla minun ensimmäinen todella tahmea kierros, vaikka olen vaihtanut uudet kengät ja sukatkin yhdeksän tunnin kohdalla. Edelläänkään ei missään tuntunut. Lihaksisto oli hyvä jaloissa, mutta aina loppu-osuuden vastamaa-osuus tuntui jotenkin nihkeältä. Ei mitään ongelmaa, mutta tuo nihkeys koitteli ultrakolmion kakkoskohtaa - henkistä kanttia.  

            14.kierros: Tämä oli Thomas Wihlmanin viimeinen. Thomas joutui pitkään tekemään lyhyitä huoltoja ja ilmeisesti tuo alkoi syödä ultrakolmiolta kulmat pois. Itselläni tuo oli taas samanalainen kuin edelliset. Huollon jälkeen oli tekeminen helppoa ja lopun kolme kilsaa kusetti ja oli nihkeää. Tuo meni ihon alle. Olin uppoamassa, mutta en älynyt vielä toimia. 

            15.kierros: Taas sama malli. Nyt uutena juttuna tuli kolmen kilsan kohdalla polulla alkananut huimaus ja ajoittaiset heikotukset. Juoksu oli paikoin huojuvaa. Tunne oli hetken pois, mutta palasi taas kierroksen viimeiselle kahdelle kilsalle. Loppulenkki oli kisan nihkein. Ei mihinkään. Olin syvällä. Onneksi tajusin, että olin kussu aivan älyttömästi juotuun nähden ja otin heti huoltoon tullessa kaksi suolatablettia plus muuta suolasta, sekä join kahvit piristääkseni aivotoimintaa. 

            16.kierros: Lammelle lähti edelleen neljä biisonia, mutta lammessa olisi tuskin enää vettä neljälle. Alkoi olla jo arvioinnin aika. Ite en ollut varma pitääkö pää, mutta niin vain raahasin ihteni karsinaan. Kaverit alkoivat näyttää jo aika huonoilta ilmeiltään. Ite jättäydyin pitkään aikaan hieman rauhallisempaan alkuun ja Pekka lähti painamaan yksin kärkeen sitä meidän normaalia, selvästi muita vauhdikkaampaa alkua. Reitillähän eka kaksi kilometriä tullaan reiluun alamäkeen. Yllätyksekseni vain 500m juoksun jälkeen oloni piristyi tosi paljon ja ohitin ensin Teron ja sitten oksentamaan jääneen Timon. Hiljalleen saavutin Pekkaa, mutta saavutin hänet lopulta vasta jossain vajaan viiden kilsan kohdalla, mutta painoin samantien ohi, sillä olimme ilmeisesti jo hieman eri vaiheissa. Pekalla vaivasi polvi ja minun juoksu alkoi kulkea uuden tulemisen, flown, ansiosta. Tuosssa samassa rytäkässä Timo meni meidän molempien ohi sanoen, että tämä olisi viimeinen kierros ja juoksee siksi tämän nyt vain äkkiä pois. Ei ilmeisesti tuntenut oloaan enää jatkamiskelpoiseksi?

            17.kierros: Tero tulee vain 15 sekuntia ennen starttia 16:sta kierrokselta yli maaliviivan. Ottaaa uuden juomapullon ja lähtee 15 sekunnin päästä seuraavalle kierrokselle! Ultrakolmion kohta kaksi - henkinen kantti timanttinen! Itseasiassa Teroa pidin alunperin ehkä kaikkein kovimpana "vastustajana". Teron luonne ja tausta perusteluna. Ja kuten tuo kappaleen alussa mainittu kuvastaa niin Tero on todella kova kaveri. Itselläni oli flow päällä ja juoksin kisan oman nopeimman kierroksen, jotain 48,5min luokkaa. Pekka tuli myös hyvällä ajalla huoltoon, noin 51min, mutta pohti jo lähtöä seuraavalle. Tuossa kohtaa tiesin voittavani, sillä tunsin, että minulla oli jaloissa vielä monta kierrosta pelivaraa. Kuinka monta, en osaa sanoa, muuten valehtelisin, mutta melko monta. 

                                Jalat ylös aina, kun ehti. 17.kierros takana tässä.
 

            18.kierros: "KOLME VARISTA ISTUI AIDALLA" Tero tuli edelliseltä vain 40 sekuntia ennen lähtöä. Pekka kyseli ennen lähtöä, että lähteekö Tero. Ilmeisesti(?) Pekka halusi olla vähintään toinen, vaikka tässä konseptissa toki vain voitosta juostaan, mutta henkistä syytä on löydettävä jostain. Ultrakolmion kohta kaksi. Tero lähti myös tälle kierrokselle, mutta sanoi heti ensimetreillä, että saattelee vain meidät matkaan ja palaa takaisin. Toivottelin Pekasta irrotessani Pekalle tsemppiä ja kerroin, että "jännä ettei tunnu missään". No, oli se Pekkakin tuon ymmärtänyt henkiseksi peliksi. Karkasin hyvän eron päähän ja pidin tarkoituksella vähintään hyvää otetta. Tämä oli näin jälestäpäin jo peliä. Lammesta vesi vähentyi ja halusin jäädä viimeisenä lammelle. Yhdessä oli menty pitkään, mutta asia oli ratkaistava. Toki (onneksi) en tiennyt miten pahana Pekan polvi oli oikeasti niin tulin yrittäneeksi näinkin tosissani. Pekan polvi oli kertomuksen mukaan jo sinertävä. Muutama kierros siinä tuli ilmeisesti Pekallakin ekstraa sijoitusten vuoksi. Kova kaveri. Hattua päästä!

            19.kierros: Yksin karsinassa. Yksin lammella. Kaikki vesi olisi minun. Juoksin kisan nopeimman kierroksen. 46:20min. Nostin maalissa sormen pystyyn. Kuten kirjoituksesta voi yhteen laskea, asia ei ole aivan näin yksinkertaista. Ultrakolmio.

            Meidän NIPO:n ydinporukan talkootiimi hoiti tapahtuman huikean hienosti. Palaute on ollut kermaista että kirsikkaista. Olemme otettuja. Kiitos huoltoon ja kannustajille! Kiitos kaikille osallistujille myös!             

 

                        Maaliintulo video

 

     Palkinnonjako. Voitot nyt PEP2017 57km... PEP2019 171km... PPU2021 19h/127,49km... 2023???
 

TULOKSET

 

            POHDINTA

            Pohdin jopa matkan varrella vaikeuksien äärellä, että puristinko itseni loppuun voittaessani pep2019 171km matkan, muttan näköjään sitä vielä löytyy vanhastakin ihan voittoon asti. Virallinen matka oli 127,49km ja gepsiin tuli 135,04km. Itse asiassa reittiin nähden "ihan hyvä" mitta 18h46min20sek juoksuksi, jos aattelee vaikka 24h juoksua. Tämä oli näin hetken purekseltua oikeastaan aika hyvä juoksu. Talvikeli, eikä reittikään pumpulia. Kuinka moni tuntee tuon reitin? Vai mitä mieltä on lukijat?


5 kommenttia:

  1. Voiko jopa sanoa että Päkjaart lajina saattaa sopia? Ehkä uusikin yritys jossain?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos voittaa jossain kilpailumuodossa ensi yrittämällä on vaikea perustella miksi tämä kilpailumuoto sopisi. Tulen juoksemaan tämän ehkä jo ensi vuonna, jos saan kalenteriin mahtuun. NBU:n en kuitenkaan pääse heinäkuussa.

      Poista
  2. ⬆️ kirjoitusvirhe... siis miksi ei sopisi, piti kirjoittamani.

    VastaaPoista