Tämä projekti alkoi syystalvena, kun tuli heikolla hetkellä ilmoittauduttua Kokkolan 24 tunnin juoksun SM-kisoihin. Olen nyt tarpeeksi utelias katsomaan tämän vielä kerran, 24 tunnin juoksun. Se on ollut aina minulle vaikea laji. Virallinen ennätykseni on Unkarissa 2015 juostun 6 vuorokauden MM-kisojen ensimmäisen vuorokauden tulos, 135,203km. Toki esim. viime lokakuussa juoksin 19 tunnin aikana yli 127 kilometriä voittaessani Pyssymäki Päkjaart Ultran (PPU 2021). Ja 2019 vuonna voittaessani PEP 171km, juoksin reilun 28 tunnin aikana noin 174 kilometriä. Ollessani viimeksi 24 tunnin kisassa, tapahtui se niin ikään Kokkolassa vuonna 2016. Silloin juoksin 133,071km. En ole mielestäni kertaakaan onnistunut tässä kilpailumuodossa, 24 tunnin juoksussa.
Olen menettänyt vauhtiani kohtuullisen tuntuvasti kuuden vuoden takaiseen verraten, jolloin juoksin vielä mm. tonnin 3:24min ja viisi kilometriä alle 20 minuutin. Sen sijaan olen mielestäni kehittynyt kestävyydessä ja pystyn juoksemaan aika pitkään hyvin tasaista vauhtia samoilla sykkeillä. Syväkestävyys on kehittynyt. Uskon ja luotan, että se mahdollistaa muutoin onnistuessani minulle hyvän tuloksen. Viime syksyn PPU2021 tapahtumassa etenkin minulla onnistui tosi hyvin energioiden ja nesteiden imeytyminen. Se on yksi erittäin ratkaiseva tekijä, miten se osa toimii. Päivissäkin on eroja tuon suhteen, joten tarvitaan hyvän kunnon lisäksi hieman onneakin.
Minulla on Kokkolaan kolmiportainen tavoite: A) 200km, B)180km ja C)161km. Korkeimpaan tavoitteiseen päästäkseen minun tarvitsee onnistua kaikilla osa-alueilla vähintään melko hyvin. Muut tavoitteet ovat vastoinkäymisiä varten. Aina kun ei kaikki mene niin kuin Strömsössä.
Viikkoon 12 saakka kestäneen talven perusharjoittelukauden jälkeen siirryin enempi juoksua sisältävään, niin sanottuun kisakauden harjoitteluun. Ensimmäistä maratonin mittaista lenkkiä lukuun ottamatta pitkien lenkkien jalkojen iskukestävyys on tuntunut todella lupaavan hyvältä. Ilmeisesti tuollaiset 42-54 kilometrin lenkit ovat sujuneet siksi niin hyvin, kun sain nostettua talven perusharjoittelukaudella aerobista kynnystä 16 sykelyöntiä.
Ainoa isompi virhe tuli jälleen kerran sen kanssa, etten aloittanut allergialääkitystä läheskään riittävän ajoissa. Pääsiäisen aikaan oireet alkoivat ja ovat jatkuneet yhä. Allergiseen oirekuvaani kuuluu silmätuntemukset, ääni painoksissa, liman kertyminen ja ajoittain rään vuoto. Osittain siis jopa flunssaankin rinnastettavia oireita. Pari kertaa olen varalta tehnyt koronatestinkin, mutta eipä toki sitä kuitenkaan ole vielä tullut.
Allergia-oireiden flunssapiirteisyys saattoi vaikuttaa yhdessä kylmän paidan sisälle pääsemisen kanssa, että minun niska-hartia-seutu (NHS) meni liki kramppiin viime viikon torstai-perjantai välisen yön lenkillä. Hieman samalla tavalla kuin, jos lämpimällä ilmalla hartiaseutuun puhaltaa jostain liian kylmää ilmaa ja lihaksisto reagoi voimakkaasti supistumalla. Monenlaista vikaa tuntui yläkropassa olevan ja ne yhdistettynä kylmän pääsemiseen puseron alle plus näihin allergiaoireisiin aiheuttivat mitä ilmeisemmin NHS alueen hankalan tilan.
Olenkin nyt tehnyt päivittäistä venyttelyjä ja esimerkiksi foam rullauksia. Edelleen NHS on kovin kankean tuntuinen, mutta juoksua se ei ole häirinnyt. Toisaalta lenkit ovat olleet nyt vain maksimissaan 25 kilometrin mittaisia, joten eipä noin lyhyiden lenkkien perusteella osaa vielä mitään sanoa. Tässä on vielä hierontaa tulossa ja yleensä tuollaiset vaivat tulee ja menee. Näin haluan uskoa.
Eipä tässä sen kummempia. Tätä kirjoittaessa on 25.huhtikuuta. Enää yksi maratonin mittainen lenkki ja muuten jo lyhyempää. Työ alkaa olla tehty ja käydäänpä Kokkolassa katsomassa mihin se tällä kertaa riittää. Esimerkiksi viikolla 15 juoksin noin 153 kilometriä plus vähän muuta treeniä. Ja viime viikolla (viikko 16) juoksin noin 137 kilometriä muun treenin lisäksi. Ihan kohtuulliset viikot. Kuitenkin seassa oli pari vauhtikestävyys treeniäkin. Joskus vähemmän on enemmän.
Näillä mennään.
Kuvia harjoitusteni lomasta
Onni Vähäaho, Nivalassa 25.4.2022
No nyt! Kestävyysjuoksija vaihteeksi puhtaassa kestävyysjuoksukisassa! Jos terveyttä piisaa, tulen Kokkolaan kahdesta syystä: olostelemaan max 24h radalla sekä seuraamaan Onnin kisaa käsikynkkäetäisyydeltä. Sinun taustaspekseillä 200 km nimittäin on normaali onnistunut suoritus. Sanotaan nyt taas kerran, että se tulee varmimmin, jos ekan 6 tunnin aikana ei ole yli 56 km mittarissa. Ja onhan tietysti pelissä aina pari muutakin u-muuttujaa, mutta ei niistä häslingeistä enempää.
VastaaPoista-Järvelä
Mukava on tosiaan nähdä teitä tasaisen ultraajia. Meitä on ainakin viisi #Kaustinen2010 24h juoksijaa listoilla. 😊 Eipä nyt hehkuteta liikaa. Kyllä 200km on mulle kaikkia muuta kuin "normaali onnistunut suoritus", mutta pitäähän sitä lähteä yrittään. 😅 Joo, kyllä malttia on tullu viime vuosina, eikä enää lähdetä taivasta tiputtamaan. Joku n.55km sopiva/hyvä 6h haminoilla. Mutta en lähde niinkään numeroilla seuraamaan vaan menen tuntemuksen ja juoma/energiaoton mukaan.
Poista