sunnuntai 2. lokakuuta 2022

KOLILLA VOITTO MOODI

            Puun lehdet ovat värjääntyneet ja maa kuin penselillä taiteiltu. Ihmiset ympärillä ylenkäyttävät ruska sanaa. Lunttaat mapsista olevasi Kolilla. Yövuoro päättyi aiemmin aamulla ja nyt olen täällä. Mitä minä näen, kuulen ja koen täällä, on voitto.

            Matka edelliseen kulkee nauruisasti kahden ystävän kanssa. Kolmas ystävä kolauttaa pahemman kerran päänsä auton keulaan hiekkatiellä ajaessamme mökkiä kohden. Jänis. Palaamme samointein katsomaan, miten sille kävi. Mutta jänis on poissa. Selvisikö mokoma? Jänis on selvästi yhtä taipuisa kuin murre täällä. Tämä oli voitto. Olimme perillä.

            Asetutaan, nauretaan ja pidetään mukavaa iltaa. Sitten nukutaan kaikki hyvä yö. Tämä, jos jokin, oli suuri voitto. Aamulla kahvi tippasee ja puuro valmistuu käden käänteessä. Aamu-tv maustaa, muttei ohjaa keskustelua. Jutusteluu soljuu aiheesta toiseen. Emme mene välikysymyksiin - säilyy konsensus ja harmonia. Voitto moodi.

            Mietitään päivän aikatauluja. Arvuutellaan kenellä maha tarvii missäkin kohtaa lounasta. Tarjoudun michelin kokiksi ja pojat hoitavat muita käytännön hommia, kuten lämmitystä. Syönnin jälkeen meno on hulvatonta ja yhden mielestä jo sekavan oloista. Kaksi valmistautuu juoksemaan 130km matkaa, jossa sylinä on sysitumma ja pimeä Kolin yö. Olen toinen heistä.

            Seurueen lyhin kisamatka on karvan yli maratonin sekin. Toinen nivalainen juoksee 65km matkan ja paras 130km ja yli 5000 nousumetriä. Keskeyttänytkin 81km, vaikka joutui taistelemaan kramppeja vastaan jo ekan kerran 34km kohdalla. Yhteensä neljä nivalaista juoksi Kolilla, vaarojen maraton tapahtumassa herjajärvenkierroksella 320km. Tämä oli iso voitto meille ja kansallispuistolle.

            Kun lenkkarit oli riisuttu vaihtui tekeminen peseytymisen ja syömisen puolelle. Yksi oli juossut karvan yli vuorokauden ja häntä väsytti kovin. Hän uneksi ja muut nauroi niille jutuille, jota uneksinta sisälsi. Yksi lämmitti saunan ja meni uimaan hyiseen veteen. Lopulta tämä toistui niin monta kertaa, ettei enää tiedetty, kummassa paikassa tämä kaveri milloinkin oli. Hauskuus pysyi läsnä kuin noiduttu - tämä oli voitto.

            Lopulta tuli matti, nukkumatti. Reissu oli ollut mukava, mutta raskas. Kahdella jäi perjantai-lauantai yö nukkumatta kokonaan. Eikä siinä kaikki, he myös juoksivat koko yön ja vielä senkin jälkeen. Mietin mille asialle tuo sitten oli voitto. Ehkä eläkejärjestelmälle? Kovaa huutia kropalle, sydämmelle ja aivoille, jättää yöunet väliin ja korvata se juoksemalla vaativissa maastoissa. Selvittiin kuitenkin siitä ja se oli ainakin voitto.

            Olen etuoikeutettu voidessani kokea jotain näin upeaa. Kulkea kansallispuistoissa juomaliivi kannossa juoksujalkaa. Kiivetä korkeimpien vaarojen yli ja nähdä auringon laskut sekä nousut kisasta toiseen. Jakaa nämä kokemukset ja hetket hyvien ystävien kesken. Tämä on yksi muutamista jutuista, miksi elämä on niin hienoa itsessään. Tämä oli voitto.

 

Meidän matkaseurueen tulokset:

M130km (68 osallistujaa)

16. Ville Isoniemi, Nivalan Polku   24:19:59

      Onni Vähäaho, Nivalan Polku DNF (n.81km)

M65km (122 osallistujaa)

13. Pekka Vähäsöyrinki, Nivalan Polku 8:37:34

M43km (290 osallistujaa)

183. Joonas Jyrkkä, Nivalan Polku 6:55:25

 

TULOKSET

 

   Upeaa juosta näissä maisemissa. Kuva: Lauri Kontkanen

Onni Vähäaho, Nivalassa 2.10.2022

1 kommentti: