HERTTINEN SENTÄÄN...

                      ...Tässä sitä ollaan... Usein muistelen aikaa noin viisi vuotta taaksepäin. Silloin juoksin peruslenkkejä, kuten tänä päivänäkin, usein noin 6min/km vauhtia. Tosin silloin sykkeeni "pk-lenkeillä" oli noin 140-150 välimaastossa, kun ne nyt asuu siinä 120 huitteilla. Maksimi on edelleen sama.

                      Muistan aina sen yhden lenkin, kun päätin napata sokan irti ja paahtaa kotiportille tuhatta-ja-sataa. Kilsa meni noin 4:52/km. Se oli huikeaa silloin. Erikoista, mutta välillä haikailen noita neitsyysaikoja. Nyt ei edes maratonilla riitä tuo yhden kilsan vauhti! Mihin tämä maailma on menossa?

                      Muutama viikko sitten tein periaatepäätöksen, jossa ilmoittauduin Joensuu Night 
Run 12h hallijuoksuun Joensuuhun. Olin siellä viimeksi v.2012. Juoksin 116,099km, joka on SUUREKSI hämmästyksekseni edelleen Keskipohjanmaan Hallipiirinennätys. Se taas johtuu siitä, ettei Marko Forsell ole käynyt talossa. ;) Täytyy siis käydä siirtämässä ennätyspoijjua. Voin lämpimästi suositella tuota kisaa muillekkin asiasta innostuneille.

                     Tuon kisan lisäksi ajattelin juosta Kauniston maratonin, jos pääsen selkeään ennätyskuntoon, mielellään alle 3:20h maratonkuntoon. Olin hyvin skeptinen sen suhteen, mutta niinpä vaan ryötti alkoi tossu liikahtaan siihen malliin, että piti ilmoittautuminen heittää sissään maanantaina! A-tavoite on juosta 3:18-alkuinen aika, eli @4:40/km 42,2km ajan! Ei auta muistella viiden vuoden takaisia 4:52 ahistus kilsoja, eli Those Were the Days, ja eikun maksimiraastaen Kaunistoon!!!

                    B-tavoite on juosta alle 3:20h aika ja C-tavoite on juosta oman ennätyksen (3:24:24) alle. D -tavoite on hölkätä maaliin ja rankaista itseä juoksemalla kaksi kertaa putkeen I-SR2014 vaellusreitti (a´56km) vielä tänä vuonna. Tosin tuo on aika bliisu rankaisu, sillä ajoin toteuttaa tuon muutoinkin - hah-hah...

                   Palataanpa asiaan Kauniston jälkeen, jos siitä reissusta jotain muistaa tai siitä on mitään kertomista.

 KATSOTAAN ONKO MINULLA KAIKKI PALASET MARATONENKKAAN

Onni Vähäaho, Nivalassa 30.9.2015

TJ 16 EHKÄ MARATON LÄHESTYY

                      Huomiseksi on luvattu vettä kuin esterin takatuupparista. Kolme vesipisaraa sääkartalla ja 6-8m/s tuulta. Samalla ohjelmassa on 30km spesifi maratonharjoitus. EHKÄ maraton lähestyy. EHKÄ siksi, etten tiedä vielä, olenko varmassa ennätyskunnossa, ja sitä myöden starttiviivalla. Jalat on olleet aika rajoilla iskutusharjoittelussa. Mutta kuten aikaisemmin todettua, tämä on vain bonus kisa minulle upean kauden jatkumona, eikä mikään pakkorasti. Sen sijaan Joensuun Night Run 12h hallikisaan olen kyllä menossa ja uskon siellä 120km ylitykseen.

                       Varmaan ravi tästä paranee, kun harjottelu löysää hieman ennen maratonia. 16 päivää vielä starttiin. Siinä ehtii vaikka ravi raikastua. Katson tilannetta ihan viimeiselle viikolle. Sää tulee tällä kertaa otettua huomioon kisapäivänä - ei harjoituksissa. Harjoituksissa harjoitellaan myös nenää pidemmälle, ei vain Kauniston kisaa varten. Lähden siis juoksemaan maratonia vain ennätyksen takia ja toisena syynä on mahdollisesti treenikavereiden kehityksen seuraaminen olemalla itsekin kisassa mukana.

                       Haluatko varmistaa oman peruskuntosi vääjämättömän laskun. "Superviikko" ja samalla yhteiskunnan yhden pahimman kansansairauden "kulta-aika" on taas alkamassa: KUNNONLASKUOHJELMA.
                      Hyvä "lääkehoito" tuon kestämiselle on liikkua yhtä paljon sinä päivänä, kun katsoo töllöä.

                      Aiheeseen liittyen... tilasin tänään ViaPlay palvelun ja sieltä Viasat Sport urheilukanavapaketin. Ei pelkoa, minä olen hyvä kanavapaketin maksaja, mutta vain satunnainen katselija. Silti haluan olla teatterilippujen omistaja, kun Connor McDavid aloittaa paljon hehkutetun NHL-uran. Seuraava Gretzky, Lemieux tai Crosby... Isot paineet, mutta kova on kaveri. Olen jo jonkin verran nähnyt hänen edesottamuksiaan. Todella jotain ainutlaatuista ilmassa! Tätä ei voi missata. Varmasti noin 650-700h harjoittelua/vuosi pitää pelien katsomiset rajoitettuina, mutta ehkä muutaman pelin voisi ehtiä nähdä. Kenties Edmonton (McDavid) vs Pittsburgh (Crosby)?

                      Yhtä kaikki. Voi olla, että blogin kirjoittelu harvenee hiukan tulevaisuudessa. Enkä nyt tarkoita, että tuon NHL-kanavan takia vaan harjoitteluun ja muuhun elämään panostamisen vuoksi. Totuushan on, että meillä jokaisella on edelleen vain 24h. Se on näkynyt harvenneissa kyläkäynneissä missään. Pikaviestipalveluihin (kuten watsapp) saattaa olla pieni hetki jossain pienessä raossa. Tärkeää, että edes jokin yhteys ystäviin säilyy. Olette silti mielessäni, vaikken tarpeeksi ehdi teitä huomioidakaan. Aion treenata vuosina 2016-2017 noin 1400-1500h yhteensä. Se tietää vähän asioiden priorisointia. Ja kun perhe on keskiössä, tietää se karsintaa muusta elämästä. Unohtaa kun ei sovi omaa aikaakaan. Jokaisen psyyke vaatii joskus - edes harvoin - olla tietyn hetken itsensä kanssa.

                     1400-1500h kahteen vuoteen... Mihin olen menossa? Vastaus on yksinkertainen: Otan selvää omista rajoistani. Pääasiassa katseet kääntyy poluille, mutta voi olla mahdollista, että sopivassa vireessä voin siirtää myös enempi mitattavia ennätyksiä, kuten esim. maraton matkan.

                     Yhteiskunnalliseen tilaan sanon sen verran, että jopa kolisee tämän hetken valtion elvytystoimet aika nasevasti omalle alalle = aivan täysin. Jokainen säästötoimi on pois meiltä hoitajilta. Vasta-ehdotuskin on. Olen valmis tekemään vaikka 20min enenmpi töitä viikossa, kuten toiseksi vaihtoehdoksi on ehdotettu. Olen valmis tekemään vaikka tunnin enempi viikossa. Lisäksi voin antaa vaikka puolet lomarahoista, mutta en lomapäiviäni, joka on minulle ja perheelleni tärkeää. Arvomaailmajuttujakin pitkälti. Mielestäni ei ole kyse suomalaisten halusta tehdä töitä ja ryhtyä "talkoisiin" vaan siitä, miten ne toteutetaan. Suomalaiset ovat ahkeraa kansaa, isossa kuvassa.

                     Varmaan Kauniston maratonin alusviikolla palaan asiaan... tai vasta Kauniston jälkeen... tai ilmoittaakseni, etten juokse koko maratonia... Muutoin on homma selvää ensi toukokuuhun asti. Loka-Helmikuu peruskautta ja Maalis-Huhti nostokautta ja Toukokuussa tuloskautta. Sitten toiseen vaiheeseen ja kohti pep2016 kisaa. Näin se menee. Ja kaupan päälle, jos saan joko Hetta-Pallaksen, Nuuksio Classic Marathonin tai Vaarojen maratonin niin a´what!

                   LOPUKSI... Urheilussa sattuu ja tapahtuu... klikkaa TÄSTÄ.

Onni Vähäaho, Nivalassa 17.9.2015

RIKKI MENEE - VIELÄ

                   Tässä(kin) harrastuksessa ajatukset vaihtelevat - muutaman vuoden välein. Pari vuotta sitten olin kypsä koko kilpailemiseen. Menin varmaan vähän perse-eellä puuhun tai jotain vastaavaa. Nyt en taas saa kilpailuviettiä - nimenomaan ihteni haastamista - millään pois sisältäni. Siinä mielessä tunnen olevani hengen veli Nivalan Keijon kanssa. Keijon kanssa on tullu muutenkin paljon puuhattua isr2014 -reitin parissa. Kultaa sisältä ja päältä. Arvostan.

                    Uskoin (ja vähän toivoinkin) olevani kahden rankan kisan (Unkarin 6d ja pep2015 56km) jälkeen sen verran kehnossa suorituskunnossa, ettei olisi konstikaan aloittaa rauhallista rakennustyötä ensi kautta varten. Mutta ei. Pikku hiljaa alkoi esiintyä merkkejä, jotka viittasivat kaiken aikaa suorituskyvyn yllättävän hyviin kantimiin. Siihen kun lisää sisäisen kilpailuvietin uudelleen henkiin heräämisen niin miksipä ei? Eli uusi harjoituskausi menee vielä rikki.

                   Ensimmäisenä (mikäli saan järjestettyä töistä vapaata) on kohteena maratonennätys. Ei siis maratonkisa. En tule juoksemaan enää tie/ratakisoja vain osallistumisen takia. Täytyy olla selkeä mahdollisuus uuteen ennätykseen. En saa tie/ratakisoista enää muita kiksejä. Siksi olenkin siirtänyt painopisteen poluille, jonne ominaisuuteni sopivat paljon paremmin. Jos nyt vitsikkäästi paketoin niin tiellä olen yksi tuhansista ja poluilla yksi kymmenistä.

                  La 3.Lokakuuta on tarkoitus hilipasta Kauniston maraton ennätysaikaan. Aikaisempi ennätykseni on viime vuodelta, Venetsialaismaratonilta Kokkolasta 3.24.24. Hauskasti 6d ennätyksessäni esiintyy paljon samoja numeroita 524,024km. Niin 24... Tavoite on juosta vähintään ennätys ja mielellään 3:15-3:20 väliin. Viime aikaiset lenkit ennakoi tuon suuntaista toteumaa.

                  Maraton on omalla tavallaan kuningasmatka. Se on raaka. Vaati kovaa iskutuksen sietoa. Vaatii itsensä tuntemista. 32km kohdalla on löydyttävä vielä yksi vaihde. Se oli niin hienoa viime vuonna sellainen löytää.

                  Marraskuun 14-15.päivä hyökkään oman 12h halli piirinennätykseni kimppuun. Ehkä saan kirittäjiä Kokkolasta. Mikäpä sen parempi. Joensuuhun on kans selkeä tavoite. Minimi on parantaa omaa ennätystä (116,099km) vuodelta 2012. Mielellään +120km. Se antaisi myös hyvät eväät ensi kevään Kokkolan 24h juoksuun, jossa on puolestaan tarkoitus puhkaista vähintään 200km. Mielellään yli 220km. Sittenhän sitä voisi hyvillä mielin siirtyä ainakin toistaiseksi polkukisojen pariin?

                  Tarkoitukseni on tosiaan jättää ensi toukokuun jälkeen tie/ratakisat, jollen ole selkeässä ennätyskunnossa. Eli tavallaan olen jo jättänyt nuo tie/ratakisat henkisesti. Minun tulevaisuus ja intohimo ovat poluilla. pep2015 -kisa muutti kaiken. Oli uskomatonta juosta vain reilu 3kk Unkarin 6d MM-kisojen jälkeen kolmanneksi pep2015 -kisassa, ja ennen kaikkea hävitä niin vähän kärjelle.

                  Tuleva Joulukuu - Maaliskuu on minulle 4kk pohja rakennusaikaa. Tietysti riippuen Joensuu Night Runista palautumisesta. Huhtikuussa sitten sisutetaan rakennus ja toukokuussa se ulosmitataan! Se on aina paperilla helppoa?

                  Täytyy koittaa ainakin osin päästä kahdesti päivässä juoksemiseen tulevalla harjoituskaudella. Tuollainen 2-4 lepopäivää kuukaudessa lähtökohtana. Tietysti kroppaa ja tilannetta lukien. Määrää ja laatua täytyy yrittää nostaa ja painoa tiputtaa. Tämä(kin) on siinä mielessä(kin) hauska harrastus, että aina riittää kehitettävää. Katsoipa asioita sitten mistä näkövinkkelistä tahansa.

                 Osan tavoitteistani olen pitänyt osin sisälläni. Ne ovat vaikeasti ymmärrettävissä, joten harkitsen niiden julkistamista. Olennaisinta on kuitenkin seuraavan polun valinta, joka on määrittelemättömän pitkä - ja sen nimi on POLUN VIEMÄÄ.

Ps. TÄSSÄ kirjoituksessa yhdistyy mielestäni lahjakas polkujuoksija, taito kirjoittaa ja perinmäinen, eli aidot päämäärät elämässä. Kannattaa lukaista. En ole koskaan tavannut kaveria, mutta täytyy arvostaa tätä tekstiä.

Onni Vähäaho, Nivalassa 6.9.2015

+200 JUOKSUVIIKKO TEKIJÄN KULMASTA

PÄIVITTYVÄ BLOGI, RULLAA BLOGIA ALASPÄIN JA NÄET RYPPÄÄN TUOREIMMAT DATAT JA AJATUKSET...

                      Ensi maanantaina, 15.12.2014, aloitan viikon jonka on määrä johtaa vähintään 200km:n juoksua. Ajattelin jakaa ajatuksia viikon varrelta ja hieman tähän alustukseksi. Viikkohan on kovasti alkupääpainoinen, sillä maanantain ja tiistain aikana juoksen 132km. Sisältäen mm. yhden aamumaratonin. Toki jäljelle jää keskiiviikko-sunnuntaillekin 68km. Saattaisihan siinäkin olla monelle koko viikoksikin askartelua?

                     On tarpeellista ja ihmistä kehittävää välillä jalkautua tuonne muiden lajitovereiden sekaan, työnteon, perheen (ovat myös lajitovereita) ja juoksuharjoittelun lisäksi. Näin tein tuossa pari päivää sitten. Kertaus on opintojen äiti, niin taas sain todeta. Tapasin yhden kouluaikaisen ikätoverin, jonka kanssa tavataan aina muutama sana vaihtaa, kun nähdään. Nyt kaupassa. Pasi kertoi aloittaneensa taas lenkkeilyn. Into heijastui hänen olemuksestaan, silmien eloisuudesta puhumattakaan. Olemus viesti hyvinvoivaa kulkijaa. Innostuin itsekin lajitoverin ilosanomasta. Aloin kyselemään vähän minkälaista lenkkiä hän on alkanut veistämään...

                    ...Innostuneesti Pasi kertoo käyvänsä ihan 2-3 kertaa viikossa juoksemassa. Pieni, mutta varma, hyväkuntoinen noja käsillä kauppakärrystä... -"Sellaisia 5km, välillä vähän ylikin olevia... hyvältä kyllä tuntuu". Hienoa, sanoin! Mies on ainakin pienessä koukussa juoksemiseen. Eli Pasi juoksee tuon perusteella n.12-18km viikossa. Se on aika monen tavallisen juoksunharrastajan viikko-annos. Taas hieman muistuttamaan viite-alueista, tavallisten kuntoilijoiden standarteista.

                     Olen kuullut erään Pentti on sanoneen, että 42km juoksua viikossa voi mahdollistaa maratonin läpiviennin. Siinä on mielestäni vinha perä ja hyvä tavoite monelle. Pentti on itse juossut 10 maratonia, joten hän tietää mistä puhuu. Täytyy arvostaa ihmisten kokemuksia. Sen sijaan olen miettinyt 5h maratoonareiden harjoittelun raakuutta. Puhuinkin siitä eilen Keijon kanssa. Suositushan on, että maratoonarin olisi hyvä juosta yksi 2h-2h30min pitkä lenkki/viikko, matalilla sykkeillä. Viiden tunnin maratoonari pääsee näin korkeintaan johonkin 17-18km kohdalle, jos tekee oikeaoppisen 2,5h lenkin tarpeeksi matalilla tehoilla. Samaan aikaan esim. 3h maratoonari voi tehdä 30-32km lenkkejä. On selvää kumman on vaikeampi päästä oman tasoiseen tavoitteeseen.

                    Asiat muuttuvat todella rajusti, kun mennään ultrajuoksun äärelle - ja varsinkin tällekin tasolle. 200km voi kuulostaa monelle mahdottomalta. Harva uskaltaisi edes yrittää moista. Minullekin sen pitää vähän tuntua jossakin kohtaa rypästä, mutta silti sen pitäisi tulla kokonaisuutta katsoen kohtuu helposti. Minulle ultrajuoksijana tuon 200km tekemistä ei mitata tuolla viikolla vaan miten siitä mennään eteenpäin harjoittelussa seuraavalle viikolle, ja sitä seuraavalle viikolle. 200km ei ole minulle siis mikään koe tai äärimmäinen ponnistus. Se ei ole siis mikään tavoite vaan yksi isompi viikko harjoittelussani. Harjoittelu jatkuu kaiken aikaa. Olen juossut tämän vuoden syyskuussa yhden viikon (vko.38) aikana 431,7km. Siitä on minun standartit laskettavissa, osittain. Neljäsosa maksimiponnnistuksesta on noin 108km. Tavallinen määrä viikko jne.

                    Eli kirjoitan kokemuksiani viikon varrelta ennen kaikkea tästä lukijoiden tarpeesta (tarvitaanko tätä?), en omasta. Uskoakseni monelle lukijalle 200km viikko jo luettavana kokemuksena voisi olla jotain? Kommentteja.

                     Näiden alkusanojen jälkeen sukellan omaan brutaaliin viikkoon, 200km juoksemiseen. Nyt on lauantai ja pian käyn juoksemassa vielä verryttelyksi 8,5km ennen iltavuoroa. Sunnuntaina lepään - käyn vain töissä ja maanantaina tämän 200km viikon seuraaminen sitten alkaa.

                   JATKUU....

                               Jotain ryppään eväistä yllä kuvassa....

                    Maanantai...(vapaapäivä töistä)...

                    Ei sen pitänyt alkaa vielä ennen yhtä yöllä, mutta se alkoi - nimittäin tämä rypäs, eli #pikkujoulurypäs2014. Mutta alkakoot! Tämän vuoden helmikuussa juoksin ajoin kovaa pakkastakin sisältäneessä 5vrk ryppäässä 232km, joten tämä 200km/7vrk on tuntunut jotenkin ajatuksissa viime päivinä hieman köykäiseltä. Mutta ainahan sitä saa sitten juosta enemmänkin, jos haluaa - ja toisaalta minulla on myös neljä työpäivää tällä viikolla - ihan täysmittaisia sellaisia. Ja olipa tuossa männä viikolla peräti kuusi täysmittaista työpäivää, joten kyllä tässä kokonaisrasitus saadaan ns. svääreihin.

#pikkujoulurypäs part.1, Ma klo.00.21 alkaen:

Pk1: Erittäin kevyttä, #pikkujoulurypäs2014 Part.1.(yöjuoksu), 22,0km, avg.123, @5:58... Sää: -1, tuuli 6m/s, liposa alusta... Muuta: Useana päivänä nautittu ohrarieska toi alkuverryttelyn makuuhuoneen ja wc:n välille, joten päätin katkaista ees-taas-menon ja lähteä yöjuoksulle järvenkierron merkeissä. Olo oli vähintäänkin turvonneen ja etenkin kaasuisen oloinen, joten otin mukaan vain hätävaraksi pari geeliä ja paljon intoa päästessäni juoksemaan. Alla tavalliset juoksulenkkarit. Olisi ollut ehdottomasti nastalenkkareiden keli. Se vähän tuntui lenkin lopussa vasemmassa polvessa. Itse juoksu oli yöllisen kankeaa ja suppeaa - eli surkeaa, mutta eihän elämä ole aina niin lennokasta?

#pikkujoulurypäs part.2, Ma klo.08.29 alkaen:

Pk1: Erittäin kevyttä, #pikkujoulurypäs2014 Part.2. J9min+K1min -rytmillä, 22,0km, avg.127, @6:09... Sää: +2, tuuli 6m/s, liki 100% sulanut alusta... Muuta: Taas kenties väärä kenkävalinta. Yllättävän nopeasti oli lumi ja jää sulaneet. Yöllinen kankeus siirtyi luontevasti myös aamupäivään. Nyt kuitenkin tasaisempi lenkki ja nesteytyksen, geelin ja Juoksu+kävelyrytmityksen ansiosta muutoinkin helpompi lenkki.

                 Ajatuksia... Ensimmäinen lenkki tuli tehtyä tarkoituksella ryppään tunnelmaa koventavana. Eli ei kävelypätkiä, ei juomaa, ei energiaa. Vain tasaisesti 131min hölkkää ja sitten huolellisesti tankit täyteen. Eka lenkillä yöllinen minihyytyminen viimeisen 3,5km aikana. Nyt toisella lenkillä alku osin yöllisen vuoksi kankeaa ja nihkeää, mutta nyt tunnelma parani loppua kohden. Keli on haasteellinen nyt kaiken aikaa kenkävalintojen suhteen. Järvenkierrolla on niin monenlaista alustaa suoja ja aavataipaleiden vaihtelun vuoksi. Täytynee harkita päivän kolmatta lenkkiä stabiilimpaan alustaan... Olo on varsin freesi, vaikka tämä yöllä alkoikin. Juuri söin oikein hyvin ja nyt vähän rauhoitun ja käyn ehkä nokosilla ja sitten taas...


#pikkujoulurypäs part.3, Ma klo.13.46 alkaen:

Pk1: Erittäin kevyttä, #pikkujoulurypäs2014 Part.3. J9min+K1min -rytmillä, 22,0km, avg.126, @6:07... Sää: +3, tuuli 7-8m/s, puuskissa jopa 12-15m/s!!! sulanut alusta... Muuta: Päivän paras ja helpoin lenkki. Toisella lenkillä Maxim-urheilujuomaa (3mittaa/litra) 5,5dl, tällä kolmannella lenkillä samaista urheilujuomaa (4mittaa/litra) 7,0dl. Juomaa aina 20min välein letkusta ja 80min kohdalla geeli, siis näillä kahdella jälkimmäisellä lenkillä. Ajoin todella kova tuuli haittasi menoa. Päivän jokaisella lenkillä ensin 12km enemmän tai vähemmän vastatuuleen ja sitten viimeinen 10km hyvään myötätuuleen.

                Päivän saldo = 66km @6:05/km  6h41min32sek  3867kcal

                    Ajatuksia... Onhan tämä tiellä juokseminen lasten leikkiä verraten esim. I-SR2014 -vaellusreitillä juoksemiseen. Olen yhä vahemmin sitä mieltä, että asfaltilla juoksemista kannattaa tehdä vain sen verran kuin sitä tarvii. Eli jos on tuleva kisa asfaltilla niin siellä täytyy juosta sen verran, että jalat kestää sitä, eli ns. alustaan sopiva iskunkestävyys kehittyy tarvittavalle tasolle. Sen sijaan liiallinen asfaltilla juokseminen vain syö juoksijaa - kuluttaa ja rasittaa jalkoja, vie pohjaa sitten aikanaan itse suoritukselta. Harjoittelun pitäisi ensisijaisesti kehittää, ei kuluttaa, mutta varsinkin ultrajuoksussa sen asian kanssa ei ole aina niin yksinkertaista valita tietään. Ultrajuoksija kuluttaa jonkin verran enemmän yleisesti ottaen kuin esimerkiksi maratoonari harjoitellessaan - riippuen tietysti määristä. On muistettavaa, että monet maratoonarit juoksevat paljon enemmän kuin monet ultrajuoksijat, jolloin tietysti maratoonarin harjoittelu kuluttaa enemmän. Eli me ultrajuoksijat emme automaattisesti ole mitenkään enempi tai kovemmin harjoittelevia kuin maratoonarit, vaikka nimi saattaisi niin "luvata". Asiat eivät siis näin ole mitenkään yksiselitteisiä, mutta kehoittaisin kaikki miettimään omaa harjoittelua ja sen kehittävyyttä. Hakeeko missä määrin kuntoa ja voimaa juoksuun esimerkiksi poluilta ja minkä verran on valmis kuluttamaan jalkojaan esimerkiksi ennen asfalttimaratonia - ja minkä verran kukin katsoo tarvitsevansa totuttelua asfaltille, jos kisa on siellä.

                 Elämä ei ole pelkkää juoksemista edes 200km viikoilla... Siispä on riennettävä asioille, sekä ulos että täällä sisällä. Sen lisäksi kotityötkin pitää tehdä. Roskia olenkin jo vienyt. Vielä täytyy valmistaa huomiselle ruoka. Riisi-tonnikala-tomaattipyre-herne-maissi-paprikka-hässäkkää. Myös vaimolla ja tytöllä on puuhaa minulle. Tyttö komensikin jo sämpylöiden ostoon. 


Tiistai...(vapaapäivä töistä)...

#pikkujoulurypäs part.4, Ti klo.4.25 alkaen:

Pk1: Erittäin kevyttä, #pikkujoulurypäs2014 Part.4. J9min+K1min -rytmillä, 44,0km, avg.124, @6:29... Sää: +0, tuuli 5-6m/s... Muuta: Mukana Lasse.Y kierrokset (n.5,3km/kierr.) 2-7 ja Pumppi 2-3. Alusta pitävästä liposaan ja kaikkea sillä välillä. Normijuoksulenkkarit jalassa, Niken Lunarfly4:t. Selässä, apinassa, 2,2L juomaa + energiaa. Juomaa meni 1,2L (maxim 3,5mittaa/litra) + 7min pazhka ja yläkerran vaatetusvaihtotauolla 3dl vettä. Suklaata meni 60g, suolapähkinöitä n.150g ja kolme geeliä. Alussa satoi lunta/räntää, hieman ennen vaatteiden vaihtoa vettä, lopuksi räntää. Kello kävi kaiken aikaa, keraamisellakin. Ryppään suhteellisesti helpoin lenkki. Hieno fiilis. Eka puolikas (22km) 2h20min. Toinen puolikas (22km) 2h18min, kun vähennetään pazhka tauko pois, joten kiihtyvä nelinelonen.

                     Ajatuksia... Olisi vaikka kuinka paljon. Tiivistetään, jotta joutaa puhaltamaan... Helposti meni, mutta niin kuin Lasselle sanoin - tässä hommassa on jäänyt kaikki ylimielisyys, pullistelu ja henkseleiden paukuttelu pois. Tilalla on nöyryys, mutta ei nöyristely. Toki joskus ultrajuoksija saattaa kuulostaa "erikoisen varmalta", mutta se on kokemuksen tuoma voimavara. 5min päästä voi aina romahtaa, koskaan ei tiedä.
                  Minua hieman hirvitti, kun ynnäsin eilen illalla juosseeni 66km@6:05-keskivauhdilla. Tunne oli kuitenkin ollut leppoisa, joka rauhoitti ajatustani. Tänään aamuyöstä 2,5kg apina selässä huomasin olevani hyvinkin juoksukykyinen. Ja taas tuli helposti jopa kiihtyvävauhtinen 44km, yrittämättä. Lihakset vain lämpenivät ja apina keveni. Olen melkoisessa kunnossa, ja se ei ole henkseleiden paukuttelua vaan tyytyväisyyttä työn tuloksesta. Olen kiitollinen siitä mihin saakka olen päässyt ja iloinen esimerkiksi tänään mukana olleiden kavereiden tuesta/avusta, sekä heidän hyvästä kunnnosta. Näihin iloisiin tunnelmiin, kohti seuraavaa lenkkiä. Vielä järvenkierto ja sitten illalla tytön kuusijuhlat. Sen jälkeen voisi pari tölkkiä nykästä ehtaa Sandelsia ja rapsuttaa vaimoa korvan takaa. A-vot!

#pikkujoulurypäs part.5, Ti klo.11.33 alkaen:

Pk2: #pikkujoulurypäs2014 Part.5, 22,0km, avg.134, @5:53... Sää: +0, tuuli 4m/s, räntä sade... Muuta: Ryppään vauhdikkain lenkki. Mukava fiilis juosta. Ajoittain jopa fiilistellen 5:2x-alkuisia kilsoja. Ajateltua helpommin tuli tämä ma-ti:n 132km, 37h sisään, vaikka koitin vähän laittaa painettakin, enkä ottanut säästellen vaan puhtaana harjoituksena. Lenkillä meni 6dl maxim (4mittaa/litra) juomaa ja yksi geeli 80min kohdalla. Yksi gushipysähdys, kuten muillakin järvenkierroilla. Nyt paljon nestettä ja energiaa huiviin. 

                 Ajatuksia... Muistelin tämän vuoden helmikuun ryppään (232km/5vrk) olleen paljonkin hitaamman, mutta eihän se nyt paljoa hitaampi ollutkaan. Onhan tämä rypäs vielä kesken ja hieman erilainen. Silti tämä on tuntunut helpommalta. Olen kyllä tarkoituksella yrittänyt itseäni koitella, mutta huonolla menestyksellä. Ehkä sitä kokemuksen myötä oppii säästämään itseään ja tulee aina jätettyä sopivasti varaa joka lenkillä, että tulee aina uusi lenkki, ja uusi päivä. Ultrajuoksu kehittää ajan kanssa lähes pakosta sellaista ajatusmaailmaa.

                Päivän pari lainausta tulee nhl:n puolelta. Lainaus nro.1: "-Et ole koskaan niin hyvä tai huono kuin sinusta kirjoitetaan." -Teemu Selänne... Lainaus nro.2: "-Jokainen valmentaja on väliaikainen.", on sanonut Scotty Bowman väliaikaisista valmentajista.

   Päivän saldo = 66km @6:17/km  6h54min24sek  3925kcal

  Ryppään saldo = 132km @6:11/km  13h35min56sek  7792kcal


Keskiviikko...(vapaapäivä töistä)...

 #pikkujoulurypäs part.6, Ke klo.11.47 alkaen:     

Päivä: Pk1: palauttelua, #pikkujoulurypäs2014 Part.6. 8,6km, avg.128, @5:45... Sää: -0, lähes tyyntä, osin liukasta.... Muuta: Perus juoksulenkkareilla. Rasitustaso jäänyt selvästi maltilliseksi, kun kahden aikaisemman vrk:n (132km) määrä ei näkynyt, eikä tuntunut tämän enempää. Varsin normaalia pitkän lenkin jälkeistä jolokottelua tavanomaisella datalla. Palautuneenakaan suhteellinen vauhti ei ole kuin n.15s/km nopeampaa. Hyvältä näyttää.
          

                 Ajatuksia... Jokainen enempi juossut varmaan tiedostikin, että varsinainen rypäs oli ma-ti ja tästä keskiviikosta eteenpäin tämä on jo normaalia harjoittelua. Loppuviikon viidelle vuorokaudelle on siis ohjelmassa juoksua n.68km, jota ei enää ryppääksi voi sanoa.
                 Ryppään onnistuminen ensimmäinen signaali tulee, kun palataan normaalimääriin ja harjoitteluun. Siihen kuuluisi jonkinlainen "sukeltaminen" raskaan kaksipäiväisen jälkeen. Nyt sitä ei tullut, joka johtuu vaatimustasoni noususta. En saanut ihtiäni puhki kahden päivän ryppäällä. Puhki sanaa ei saa käsittää väärin, sillä tarkoitan sillä "vain", että lihakset ovat väsyneet ja meno tahmaista.
               Määräviikon onnistuminen mitataan tietysti vasta tulevaisuudessa. Viikkojen kuluessa tietysti matkan aikana voi tulla mukaan jo muitakin muuttujia.
                Oikeastaan ainoa asia mikä minua huolestuttaa on vasemman jalan akilleksen kestäminen. Se alkoi vaivaamaan kesäkuun 6vrk rypistyksessä. Vaiva uusiutui syyskuussa 100h juoksun loppupuolella. Akilles on ilmoitellut senkin jälkeen tasaisesti. Hyvää asiassa on se, ettei se ole mennyt pahemmaksi, mutta huonoa on se, ettei se ole poistunutkaan. Mutta kelläpä se ei jostain kohtaa kroppaa juilisi, kun harjoitusmäärät ovat tätä luokkaa? Juostaan niin kauan kuin menee ja ollaan sitten telakalla jos niikseen käy. En ole rakentanut elämääni juoksun varaan, joten asia ei ole minulle niin haudan vakava.
               Illalla vielä ehkä 5km tirpasu. Prioriteettinä olisi leikata perjantai-aamun 27km lenkistä 5km pois. Minulla on silloin ilta-aamuhugi, joten 22km kuulostaa sopivammalta ennen iltahugia.
                
 #pikkujoulurypäs part.7, Ke klo.21.05 alkaen:     

Ilta: Pk1: J9min+K1min -rytmillä #pikkujoulurypäs2014 Part.7. 7,4km, avg.130, @5:45... Sää: -3, lähes tyyntä.... Muuta: Liukas alusta, nastalenkkarit. Perusjyräystä. Alussa vähän kankeaa, mutta lopussa tuli jo rennolla jalalla.

   Päivän saldo = 16km @5:45/km  1h31min59sek  1105kcal

  Ryppään saldo = 148km @6:08/km  15h07min55sek  8897kcal


               Ajatuksia... Kiitoksia kaikille kommentoijille, sekä tämän blogin kommenttikentässä, että muilla keinoin. Kirjoituksissanne, puheissanne on ollut paljon kiinnostusta tätä määräviikkoa kohtaan. On ilo jakaa mielipiteitä.
              Tänään siis kaksi lyhyttä lenkkiä. Yhteensä 16km. Toinen suoraa juoksua, toinen kävelypätkillä. Tuntui sopivan hyvin jättipäivien jatkoksi. Jalka olikin jo paljon rennompi illan viimeisillä kilsoilla. Huomenna lepo. Akilles varmaan tykkää - tai ei voi tietää, sanoi Lordi lalli. Napi-napi, tykätään kuitenkin. Akilles sai huutia melkoisesti. Ei silti ihan surkeassa kunnossa sekään jänne, sillä 2x66km olisi tehnyt viallisesta täystuhon. Siitä ei lienee voi olla montaa mieltä? Mutta tarkkanaa saa olla.
              Olen kuulkaas löytänyt alun shokin jälkeen tiellä juoksemisesta YHDEN positiivisen puolen. Nimittäin voi välillä vaipua ajatuksiin ja antaa vain monotomisen liikkeen viedä minua eri koordinaatteihin. Samaan ei ole mitään mahiksia I-SR2014 -reitillä. Siellä väsyy silmämunakin valtaisaan jumppaan. Jatketaanpa taas... 


Torstai...(välivuoro töissä)...

Lepopäivä juoksemisesta. Sen sijaan leipätyössä (hoitotyö) menee tänään 8h.

                   Ajatuksia... Kaveri laittoi minulle kuvaviestillä omaa sykedataansa minun ryppään hidasvauhtisimmalta lenkiltä. Toki kaveri juoksi mukanani yli 30km. Klikkaamalla saat kuvan isommaksi.

                   Joskus, varsinkin harrasteultrajuoksua pidetään lähes kävelyhommana. Yllä olevan sykedatan tehnyt on juossut maratonin 4h 13min:ssa ja puolikkaan 1.58-aikaan. Maksimisyke esimerkki henkilöllä on 190 huitteilla. Tämä vaan herättelevänä esimerkkinä. Hiki hentoo tulla ultrajuoksijankin matkassa ja hyvällä lykyllä nälkäkin.

Perjantai...(iltavuoro töissä)...

#pikkujoulurypäs part.8, Pe klo.5.14 alkaen:     

Pk1: #pikkujoulurypäs2014 Part.8, J9min+K1min -rytmillä, 22,0km, avg.131, @5:41... Sää: -2, tuuli 3m/s, lumisade... Muuta: Meno kevenee. Ilmeisesti tässä kaiken aikaa kuntoutuu menneen vuoden pitkien koitosten jälkeisestä voimattomuudesta. Ainakin paino nousee alati, joten kulkijahan voi silloin hyvin.

                   Ajatuksia... Viikon 6:s pitkälenkki (pitkä = yli 2h lenkki) ja siis kahdeksas kaikkiaan. "-Millai muuten, sillai kai - mä voin kuulkaas heitellä tämmösii, ku mää oon vähä tällanen" (Pasi Salme). Olipas hauska lenkki. Tuntui, että kävi vain reilun 2h seisoskeleen jalkojen päällä, haisteleen ja tuoksutteleen varhaisaamun rauhaisaa ilmaa. Elikkäs: "-Jaksaa, jaksaa, painaa, painaa, elämä on lainaa, kohta alan painaa"... Siltikin pidän viikon parhaana sitaattina tätä! "Nyt kuusi yhden hinnalla". Mäkstölöy ja iltahugia kohden. Fiilingi katossa. :)
                   Vauhtipespektiivinä tänään juoksija-lehden tuore taulukko, jonka mukaan minun palauttavan juoksulenkin vauhti tulisi olla n.@5:30/km (laskettu 42min 10km ajan mukaan, ennätykseni on 41.33), mutta olenkin ultrajuoksija ja tykkään madella!!! Onhan tämä yli 6min keskivauhti 3:24 -maratoonarille vähän hidasta, mutta ultrajuoksussa täytyy tottua vielä huomattavasti paljon hitaampaankin vauhtiin. Syyskuun 100h suorituksessa juoksuvauhti tippui jopa yli 7min/km loppupuolella/huonoimpina hetkinä.

   Päivän saldo = 22km @5:41/km  2h05min7sek  1369kcal

  Ryppään saldo = 170km @6:05/km  17h13min2sek  10 266kcal


Lauantai...(aamuvuoro töissä)...

#pikkujoulurypäs part.9, La klo.16.58 alkaen:    

 Pk1: #pikkujoulurypäs2014 Part.9, J14min+K1min -rytmillä, 23,3km, avg.128, @5:40... Sää: -2, tuuli 3m/s, kevyt lumituisku... Muuta: Mukana Jussi Mökkönen. Ryppään helppointa menoa. Kaiken aikaa vain kulku paranee.

                   Ajatuksia... Eihän tässä voi muuta kuin hykerrellä. Jalat tuntuu paremmilta ja juoksu helpommalta. 193,3km mittarissa tälle viikolle. Torstaina oli lepo, joten kilsat ovat tulleet viitenä päivänä juosten. Myös akilleksen - varsinkin ekan päivän jälkeinen - kipu on lähes tyystin poistunut. Hyvä merkki.
                  Mulla oli joku oikia ajatuskin, mutta näämä sen verran pätkii, jotta kirjoitetaan se sitten myöhemmin, kun se tulee...
                  ...Suden touhua? Jolkotanko kuin susi tuolla menemään? Onko meillä vielä eroa spekseissä? Pari eka päivää aika lailla, sillä netissä kerrotaan suden liikkuvan tyypillisesti n.8km/h nopeudella ja jopa 70km parhaimmillaan päivässä. Tosin susien huippunopeus on jopa 70km/h, joten voidaan sanoa susien pk-lenkkivauhdin olevan erittäin maltillisen...
                 ...JayLenokin kävi autosta naureskeleen, mutta ei vielä uskaltautunut matkaan. Jussi oli tosiaankin mukanani lenkillä. Hyvä niin, sillä kohtasin "mattismäki" tienviitan kuudennen kerran tälle viikolle. Pelotti hieman, jos siinä lukisikin kuudennella kerralla vaikka muttimatti tai muuta vastaavaa.
                  Ajattelin jos viihtis huomenna ennen aamuvuoroa käydä sellaisen 8,5km lopsotteleen ja iltamassa sitten vaikka 7,2km niin eikös se tekis sitten ihan kivat 210km viikkoon yhdellä lepopäivällä rytmitettynä? Mukava alkaa kääntämään ajatuksia a)kevyen viikon suuntaan ja b)joulua kohden. Uuniin torttua ja piparia suuhun!
                 Ps. Muistakaapa muuten ilmoittautua vuoden viimeiseen I-SR2014 -koko reitin vaellukseen, joka (#isr2014vuvi) lähtee Ti 30.12.2014 klo.5.00 Pyssymäeltä, reitin lähtöpaikalta. Mukaan on lisäkseni ilmoittautunut tällä hetkellä vasta yksi henkilö, tosin nimi suoraan seikkailu-urheilun huipulta. Rogainingin MM-kisoihin tähtäävä Kaisa Saarimaa. Nyt olisi siis kokemuksia jaossa ja monenlaista juttua. Kestohan on 12,5h (tosin lunta on tullut), joten tuohon pystyy varmaan moni lukijakin? Haastetta siis tästä vähän.    

   Päivän saldo = 23,3km @5:40/km  2h12min9sek  1407kcal

Ryppään saldo = 193,3km @6:02/km  19h25min11sek  11 673kcal


Sunnuntai...(aamuvuoro töissä)...

#pikkujoulurypäs part.10, Su klo.4.10 alkaen:    

Pk1: Varh.aamu #pikkujoulurypäs2014 Part.10, J9min+K1min -rytmillä, 10,1km, avg.127, @5:56... Sää: -3, tuuli 3m/s, kevyt lumituisku... Muuta: Oisko ollut aavistuksen normaalia varh.aamun menoa tönkömpää. Ajoittain lumista alustaa. Lunta tullut nyt 2vrk aikana 20cm.

                 Ajatuksia... Viikko voi olla joskus pitkä aika, kun katsotaan asiaa sään kannalta. Nyt on pari päivää tuiskuttanut lunta aika tasaseen. Tätähän ihmiset ovat kaivanneet - lunta. Eikä kukaan tietenkään valita?
                 Illalla vielä viimeistellään viikko. Ehkä 5-7km väliltä jotain. Olen joskus kuullut hameväen puhuvan työn päättelystä, jolloin heillä on ollut villalangasta kehittyneet sukat kädessään muutaman kutimen varassa. Joten kudotaanpa iltasella tämä homma pakettiin ja sitten maanantaina 5km ERITTÄIN KEVYT jalottelu ja laskeutuminen kohti palauttavia päiviä.

#pikkujoulurypäs part.11, Su klo.18.22 alkaen:

Ilta: Vk1: TV Reipas 6,6km, avg.148, @4:46... Sää: -4, tuuli 3m/s, talvinen alusta... Muuta: Tarkoitus oli juosta lyhyt lenkki rennon reippaasti maratontehotunteella katsomatta kelloon. Tehot oli näköjään justiin, mutta yli 200km viikossa näkyivät tänään jo juoksussa. Ei nyt väkinäistä, mutta ei helppoakaan.


  Päivän saldo = 16,7km @5:28/km  1h31min18sek  1202kcal


#pikkujoulurypäs2014  KOKO SALDO:


Matka: 210,15km (150m ylimääräistä lisä 10metrisistä extrana, en laske omiin kilsoihin)
Kesto: 20h 56min 39sek
Keskisyke: 128 (oma maksimi 177)
Keskivauhti: @5:59min/km
Kalorit: 12 875kcal

Paino ennen rypästä 84kg... Paino ryppään jälkeen 84kg... Pituus lienee sama.


                     Ajatuksia... Hyvin jaksoi viedä jättimääräviikon loppuun. Heti oli harjoittelu hieman erilaista, kun alkoi kertyä myös työkuormaa. Varsinkin tänään, kun naapureiden palattua (ilmeisesti) baareista klo.3 jälkeen heräsin itsekin ylös ja tiestölle niin tuo alkoi painamaan päivän edetessä. Joten tänään olo oli ensimmäistä kertaa hieman raskas.
                   Elimistö joutui koville oikeastaan vain 66km päivissä, ma-ti, jolloin sykkeet eivät ehtineet palautua lenkkien välissä, mutta esim. 22-23km päivinä ne palautuivat jo aivan normaalisti, myös tänään sunnuntaina. Sykkeiden ollessa pihalla seistessä ennen lenkin alkua 20sekunnin seisallaan olon jälkeen 58.
                  Kuten monta kertaa tuli todettua niin tämä jättimääräviikko meni paljon odotettua helpommin, eikä sisältänyt oikeastaan mitään vaikeuksia. Ensimmäisen päivän jälkeen vasemman jalan akilles oli hieman ihmeissään, mutta sekin jopa meni viikon edetessä täysin kivuttomaksi. Tästä on hyvä jatkaa harjoittelua levollisin mielin.
                 Oma taso on noussut aika selkeästi, joka tietysti ilahduttaa. Selvä nousu on tapahtunut kyvyssä juosta paljon ja kohtuu helposti. Samalla suhteellinen perusvauhti on kasvanut. Helmikuussa Shotsin ryppäässä keskivauhti oli @6:19min/km, keskisykkeen ollessa vain 4 pykälää alempi.
                Nyt täytyy kuitenkin olla herkällä tuntemusten kanssa, jottei hyvä harjoitusviikko valu hukkaan. Eli täytyy malttaa tehdä aiotut kevyet lenkit niin kevyenä kuin on ollut tarkoitus ja pitää lepopäivät, jotka on aikonut. Mikäli olo on oudon kevyt vielä 3-4 viikon päästä, sitten voi tarkastella asiaa uudestaan. Näihin ajatuksiin!

                   Ps. Ahkerasti kommentoineelle Petterille voin iloksesi todeta, että lupaan vastata huutoosi ja kertoa jossain vaiheessa miten olen palautunut tästä viikosta ja miten harjoittelu on jatkunut. Sehän on erittäin oleellista, sillä tämä oli harjoittelua, ei suorittamista.

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE LUKIJOILLE!!!!

Muistakaa yhteislenkit/hässäkät!!!

Onni Vähäaho, Nivalassa 21.12.2014

KESTÄÄKÖ SE?

                             (Lehdistö versio venetsialaismaratonista...)

                           Putoushahmo Usko Eevertti Luttisen sanoin: "Sitähän sä kysyit". Ensin sain vastata, että kyllä sillä jo kävelee. Ja viimeiset viisi viikkoa olen jo ilmoittanut lukuisille kysyjille, että kyllä se jo taas kestää. Nivalassa ollaan selvästi urheilukansaa. Hienoa.

                            Kolme viikkoa sitten jalka oli kestänyt kaksi viikkoa ja kävin kokeileen Kempeleen maratonilla kestäisikö se juosta maratonin (42,2km) verran. Kestihän se, vaikka en nyt juoksusta tiiä, mutta ainaki hölökätä. Aika 3.39.11 ei päätä huimannut. Joskus on kehdattava juosta hyvinkin keskeneräisenä. Jokainen tasollaan. Pääasia, että jalka kesti - eikö vain?

                           Nyt on jalka pelannut jo viisi viikkoa, jonka aikana ollaan tultu jo superhelteistä syksyiseen säähän. Sehän on juoksijan parasta aikaa - hapekasta. Niinpä päätin käydä juoksemassa oman enkan Kokkolassa venetsialaismaratonilla, vaikka reitti ei ole kovin nopean reitin maineessa.  Aika kovat oli aikeet.

                           Urheilija ei tervettä päivää nää? Niinpä nivusta vihloi jo aamusta. Uskoin kuitenkin, ettei se juoksussa haittais, kun päästään oikein  tunnelmiin. Ja niinhän siinä kävi, että nivunen juonitteli vain ekan 5km ja antoi sitten minun juosta loppuun asti. Ja mikä juoksu siitä tulikaan. Pystyin nostamaan tehoja vielä 32km jälkeen ja juoksin eurforian vallassa viimeisen 10km. Aika 3.24.24. Nyt jo kehtaa olla. Vähän aikaa. Jokainen tasollaan.

                          Sen sijaan nivalaisittain venetsialaismaratonin saavutuksesta vastasi Lakeuden Kipinää edustava Mervi Vähäkangas, joka pokkasi piirinmestaruuden(!) ajallaan 3.47.59. Mervihän on juossut tänä vuonna jokaisena kuukautena maratonin, joka nostaa tämän suorituksen arvon korkealle. Onnea Merville!

                            Poimintoja nivalaisjuoksijoiden tai nivalais seurojen juoksijoiden tuloksista:

M40 Miehet 40 vuotta 42 km V

Sija Nimi                           Seura                      Loppuaika         

  1. Seppo Mäenpää            Häjyt/Ryttylä             3.22.32,66
  2. Onni Vähäaho             Endurance                 3.24.24,22      
  3. Hans Fagernäs            FMR                       3.33.01,82    
  4. Max Hagström             ORC Kokkola               3.52.43,36   
  5. Jan Lågland              Kokkola                   3.53.59,86   
  6. Ari Lappinen             Pietarsaari               4.07.14,39    
  7. Fredrik Olaussen         WestCoast Ultra Runners   4.47.20,12   
  7. Marko Forsell            WestCoast Ultra Runners   4.47.20,12   

N50 Naiset 50 vuotta 42 km V

Sija Nimi                                    Seura                 Loppuaika          

  1. Mervi Vähäkangas         Lakeuden Kipinä           3.47.59,04
  2. Heli Tanskanen           Tampereen Maratonklubi    4.12.53,83    

MYP Miehet puolimaraton 21 km V

Sija Nimi                     Seura                      Loppuaika          

  1. Pekka Klemola            Ullavan Kilpa             1.16.19,95
  2. Christian Ahlö           Bosund                    1.20.41,22     
  3. Kimmo Lassila            VetU                      1.23.31,16     
  4. Konsta Puutio            Ykspihlajan Reima         1.24.02,89    
  5. Juha Hiltula             Kokkola                   1.24.41,18      
  6. Jonas Skog               IS Söderby                1.25.54,93    
  7. Tero Jääskelä            Espoo                     1.29.08,81    
  8. Timo Hietalahti          Boliden Kokkola           1.31.15,52   
  9. Jonas Westerlund         Pietarsaari               1.31.18,50   
 10. Lauri Skantsi            Kokkola                   1.34.39,99   
 11. Jaakko Maijala           Kokkola                   1.34.45,92  
 12. Janne Penttilä           KP-V                      1.34.56,00    
 13. Marko Paavola            Karvoskylän AO            1.35.02,10   
 14. Tero Pasanen             Pietarsaari               1.35.50,14   
 15. William Linden           Pietarsaari               1.36.37,03  
 15. Ola Stormåns             Pietarsaari               1.36.37,03   
 17. Antti Hanhilahti         KOS                       1.37.19,09    
 18. Christian Hjulfors       NCE                       1.38.09,92    
 19. Mika Virkama             Kokkola                   1.38.21,27   
 20. Petri Koskela            Boliden Kokkola           1.38.51,84    
 21. Matias Salmela           Freeport Cobalt           1.39.19,85   
 22. Andreas Byfält           IK Kronan                 1.41.06,30    
 23. Janne Hietalahti         Halsuan Toivo             1.41.37,83   
 24. Petri Lintilä            Pramia Plastic            1.41.51,22    
 25. Samuli Forström          Kokkola                   1.43.10,84   
 26. Niko Korkiakoski         JYväskylä                 1.43.20,28    
 27. Esa Saavalainen          Kokkola                   1.43.32,31   
 28. Matti Laukka             Kokkola                   1.43.41,14    
 29. Toni Lehtimäki           Oulun FrisbeeSeura        1.44.04,80   
 30. Roger Snellman           Pietarsaari               1.45.18,68    
 31. Antti Karjalainen        Kokkola                   1.46.01,21     
 32. Joonas Sykkö             Kälviä                    1.47.33,17    
 33. Roland Björkskog         RollsRoyce                1.47.43,50     
 34. Magnus Lunden            Jakobstad                 1.47.56,13  
 35. Aulis Rantala            Kokkola                   1.48.30,84     
 36. Lasse Nivala             Toholampi                 1.50.07,98  
 37. Patrik Vesterlund        Pietarsaari               1.53.16,59  
 38. Christian Flinck         Pedersöre                 1.54.08,68     
 39. Risto Alapiha            Boliden                   1.55.43,94   
 40. Eemu Pihlaja             Kokkola                   1.58.11,14     
 41. Ben Heikkilä             Kokkola                   1.58.17,28    
 42. Kai Pulkkinen            Freeport Copalt           2.00.34,10     
 43. Mika Järvilä             CAPP Kokkola              2.00.55,16    
 44. Tuomas Remes             Nivala                    2.04.32,19    
 45. Malloy Nyakwama          Kokkola                   2.05.56,20  
 46. Andreas Brännbacka       Pietarsaari               2.07.52,65   
 46. Kim Granholm             Luoto                     2.07.52,65    
 48. Krister Hjulfors         Lokal Tapiola Esse        2.11.20,31 
 49. Jarmo Pylkkö             Nivalan Urheilijat        2.12.30,06    
 50. Robin Häggblom                                     2.17.27,84    
 51. Panu Puurula             Freeport Copalt           2.24.52,66   
 52. Eetu Pekola              Kokkola                   2.37.52,16     

MP50 Miehet 50 puolimaraton 21 km V

Sija Nimi                     Seura                      Loppuaika      

  1. Bo Lönnbäck              HOP-HAB Team              1.23.35,48
  2. Raimo Jääskä             Kannuksen Ura             1.35.14,53     
  3. Vesa Salonen             VS Service Kokkola        1.40.06,74   
  4. Paavo Koskela            Halsua                    1.41.32,47    
  5. Torsten Wikman           Vörå                      1.42.40,55   
  6. Raimo Aho                Lakeuden Kipinä Haapajärv 1.46.06,41     
  7. Rune Forsbacka           SI-SU Jakobstad           1.48.38,62    
  8. Lasse Jansson            Pinnistys                 1.54.15,57    
  9. Stefan Bredbacka         NCK                       1.54.15,95  
 10. Jerry Sandström          KK-Team                   1.54.44,98   
 11. Janne Hietalahti         Kokkola                   1.55.36,23   
 12. Sakari Kuusjärvi         Kokkola                   1.58.33,62    
 13. Tuomo Koivumäki          Ullavan Kilpa             2.03.13,95 
 14. Harri Välikangas         KoG                       2.03.16,03    
 15. Keijo Kangasluoma        Kokkola                   2.05.03,90  
 16. Eero Niemelä             HauVe                     2.05.04,54   
 17. Jorma Knuuttila          Ilmajoki                  2.09.29,99    
 18. Ingemark Grenholm        Larsmo                    2.13.33,97     
 19. Mats Sandell             Karleby                   2.15.15,76   
 20. Mikko Stenberg           Pietarsaari               2.17.32,95    
 21. Kaj Paajanen             Pinnistys                 2.18.52,51    
 22. Jukka Maunula            Kälviän Tarmo             2.30.09,78   
 23. Markus Karlsson          HOP-HAB Team Pietarsaari  3.46.38,94    

NYP Naiset puolimaraton 21 km V

Sija Nimi                     Seura                      Loppuaika       

  1. Jaana Niemelä            ONMKYU                    1.19.33,95
  2. Marika Ahola             Toholammin Urheiijat      1.22.45,49  
  3. Anu Koivisto             Evijärven Urheilijat      1.26.03,53  
  4. Malin Enlund             Kokkola                   1.35.20,49     
  5. Johanna Pahkala          Himangan Urheilijat       1.38.24,59 
  6. Therese Gammelgård-Kant  OIF                       1.38.36,28     
  7. Johanna Torp-Duma        Jakobstad                 1.44.01,66    
  8. Päivi Harmaala           Himangan Urheilijat       1.44.15,69    
  9. Heidi Norrbygård         Vaasa                     1.44.44,94    
 10. Linda Löfbacka-Skog      Edsevö                    1.48.10,71   
 11. Jessica Granberg         Kokkola                   1.49.29,76    
 12. Ellen Saulio             Ylivieska                 1.51.34,09     
 13. Henna Göös               Kempele                   1.52.49,73    
 14. Katarina Vesterlund      SI-SU                     1.52.53,05    
 15. Kaija Göös               Seinäjoki                 1.52.58,59   
 16. Jennie Strömberg         Larsmo                    1.53.47,66   
 17. Magdalena Granholm       Lasrmo                    1.54.21,51    
 18. Teija Björkell           Pietarsaari               1.54.48,61   
 19. Marianna Palola          Nivala                    1.55.05,98    
 20. Pirjo Urpilainen         Kainuun Ärjy              1.55.12,10    
 21. Nina Pasanen             Kokkola                   1.55.14,12    
 22. Elina Huttunen                                     1.56.29,61     
 23. Rebekka Raudaskoski      Kokkola                   1.56.51,51     
 24. Annakaisa Marjokorpi     Kokkola                   1.58.15,44     
 25. Kajsa Mursu              Helsinki                  1.58.30,20  
 26. Jenny Stenmark           Pedersöre                 1.58.37,66    
 27. Johanna Kujala           Evijärven Urheilijat      1.59.01,57    
 28. Ulla Wennman             Kokkola                   1.59.18,14     
 29. Heidi Sandström          IS Söderby                2.01.33,38     
 30. Susan Snellman           Pietarsaari               2.02.03,59     
 31. Anne Forsbacka           Teerijärvi                2.04.31,82   
 32. Jaana Lastikka           Kannus                    2.04.46,47     
 33. Satu Biskop              Kokkola                   2.04.52,68    
 34. Pernilla Thylin          Larsmo                    2.05.40,35   
 35. Mia Holmbäck             GBK                       2.05.57,45    
 36. Johanna Rosenberg        Larsmo                    2.06.15,78     
 36. Josefin Rosenberg        Larsmo                    2.06.15,78     
 38. Meri Wiikinkoski         Espoo                     2.06.37,28     
 39. Iiris Rautiola           Toholampi                 2.07.19,44    
 40. Saija Kontiainen         Kokkola                   2.07.31,80     
 41. Minna Nyakwama           Kokkola                   2.08.11,61     
 42. Emmi Tanskanen           Kokkola                   2.09.07,63     
 43. Heli Kaipomäki           Lohtaja                   2.09.23,66   
 44. Marianne Kelja           Kokkola                   2.09.24,63   
 45. Karoliina Lintinen       SC Kokkola                2.10.52,99  
 46. Annika Huima             Kokkola                   2.11.21,64    
 47. Kaisa Kalliokoski        Kokkola                   2.14.34,15  
 47. Hanna Tofferi            Kokkola                   2.14.34,15    
 49. Sohvi Kangasluoma        Kokkola                   2.14.39,59   
 50. Veera Kullberg           Kokkola                   2.15.58,90     

NP40 Naiset 40 puolimaraton 21 km V

Sija Nimi                     Seura                      Loppuaika     

  1. Marje-Louise Carp        Vörå IF                   1.37.37,08
  2. Merja Honkonen-Pohjonen  Perhon Kiri               1.40.46,41     
  3. Ann-Louise Engström      Vörå IF                   1.40.48,00   
  4. Annika Lundström-Nygård  Vörå IF                   1.40.53,32   
  5. Elli Eversti             Kalajoki                  1.43.31,93  
  6. Barbro Molander                                    1.47.24,35   
  7. Ulla Forsbacka           Teerijärvi                1.52.11,84     
  8. Nina Stenman             Larsmo IF                 1.52.45,20    
  9. Pirjo Lehtonen           Lahti                     1.52.54,60   
 10. Ritva Aho                Lakeuden Kipinä Haapajärv 1.53.37,88   
 11. Hanna-Maija Jokela       Toholammmin Urheilijat    1.53.53,57   
 12. Heidi Lindqvist          Kokkolan kaupunki         1.56.28,46    
 13. Tanja Mäenpää            Häjyt/Ryttylä             2.03.07,09    
 14. Maila Koivumäki          Ullavan Kilpa             2.03.13,95    
 15. Kaisa-Leena Ahlroth      Kokkola                   2.04.03,21    
 16. Terttu Hanhisalo         KK-Team Pohjalainen       2.04.15,13   
 17. Päivi Sarkaranta         Kokkola                   2.06.57,38   
 18. Pirjo Sorri              Oulaisten Taru            2.07.27,64   
 19. Marie Ahlö               Larsmo                    2.08.35,70   
 20. Riitta Lillia            Freeport Copalt           2.10.56,59   
 21. Annukka Kukkola          Kokkola                   2.13.08,58   
 22. Marjut Luoma             Kokkola                   2.17.56,83    
 23. Jaana Taipale            Kokkola                   2.46.40,06  
 24. Päivi Keränen            Kokkola                   2.55.11,09   
 24. Minna Kuoppala           Kokkola                   2.55.11,09  
 26. Tarja Tiainen            Kannus                    3.09.54,86    

Varsinainen blogi


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 31.8.2014

UNELMAJUOKSU VENETSIAMARATONILLA

                         Uskoakseni lähes jokainen istuu maratonia edeltävänä iltana mukavasti sohvalla ja unelmoi minkälaiseen aikaan voisi nykykunnollaan päästä unelmajuoksulla? Ajatusleikissä, jopa sohvallakin, alkaa jossain kohtaa ahdistaa vaadittava vauhti, vaikka tarvittavaa vauhtia vain ajattelee. Itse ajattelin pystyväni hyvällä juoksulla 3.29 maratonaikaan. Sohvalla venytin alatoleranssia aina 3.25-aikaan asti. Noilla haminoilla esiintyi jo hieman huimausta, mutta - unelmissa.

                        Kolmen yöhugin väsyttämänä nukun tosi sikeästi yli 8h. Herääminen tuntuu nihkeältä. Lopulta saan läskini ylös sängystä ja laahustan kohti aamutoimia. Sitten lenkkikamppeet niskaan ja pihalla silmät auki. On aamiaista edeltä heräilylenkura - kisapäivän heräämistraditio. Reilu 2km parilla varovaisella boltilla, heräämisen loppuvaiheessa. Reilun kilsan jälkeen otan varovaisen n.4:00 -vauhtisen boltin, jonka jälkeen nivuseen vihlaisee. Siinä meni kyllä hieman mieli alas. Viikko sitten tuo vaiva jätti - ja nyt palasi. Toisen boltin otin vieläkin varovaisemmin. Läpsyt ei onnistuneet oikein oikealla jalalla. Kaikki tuntuikin vähän liian hyvältä. No, ei tuo vaiva ollut juoksemista estänyt reilu viikko sittenkään, kun sillä otin koviakin harjoitteita. Kyllä se kestää, uskottelin, mutta syvällä sisälläni oli luonnollisesti hienoinen epävarmuus. Jäitä nivuseen ja aamupalalle.

                        Kisapaikalla tapasin sovitusti kolme ultraystävää ja yhden uuden tulokkaan, Markon veljen, Pasi Forsellin. Tässä hieman kuvaa ennen kisaa. KLIKKAAMALLA SAAT KUVAT ISOMMIKSI.

Kuvassa vasemmalta: Marko Forsell, Onni Vähäaho, Pasi Forsell ja Fredrik Olaussen. Samuli Nieminen ei ehtinyt kuvaan.

Kuvassa vasemmalta: Marko Forsell, Onni Vähäaho ja Fredrik Olaussen.


                        Ultraystävieni kisaplaanit ja toteutukset olivat seuraavat: Marko ja Fredi olivat tahdittamassa Pasin elämänsä eka maratonin Markon tekemällä saksalaisella tarkkuudella suunnittellun etukäteistaulukon mukaisesti alle 5h:n. Toteutus. kolme x 72min kierroksia, viimeinen 71min ja aika 4.47. Jäätävää. Samuli Nieminen lähti harjoitusmielessä juoksemaan 3.20 -aikaa, koska hänen päätavoitteensa on sykysllä 100km:lla Wihan kilometreillä. Toteutus 3.18 ja risat. Jäätävää. Kovia on kaverit. Siinä täytyi itekkin yrittää olla jonakin.

                        Markosta on pakko vielä todeta, että hän on meidän keskipohjanmaalaisten keulakuva ja koko valtakunnallisesti varmasti huikein tarina. Pääasiassa järkevästi, mutta rohkeasti rajoja koluutellen ja ennen kaikkea suurella täsmällisyydellä tehdyt HUIKEAT tulokset mm. 24h +231km ja 100km alle 8,5h:n. Markon kanssa on aina mukava keskustella. Olemme lajiin valtavan intohimoisesti suhtautuvia ja sopivasti erilailla ajattelevia, joten voimme aina saada omiin ajatuksiimme lisää leveyttä.

                        Viimeksi minulla oli ollut olemattoman alkuverkan vuoksi hieman elimistön käynnistäytymis ongelmia pistoksien muodossa. Juomat ja geelit ei menneet eteenpäin. Niinpä olin päättänyt ottaa 15-20min verkan muutamalla kisavauhtisella boltilla. No, nivuseen otti jo pukukopilla siinä määrin, että kaikki boltit jäi ja verkkaakin tein vain 10min.

                       Lähtövaatteen alla silmäilin ympärilleni ja vierelleni. Sitten huomasin etumaisena olevan varvastossuilla juoksijan. "-Hei, ootko sinä Pahkalan Sami?", huikkasin. Ja olihan se. Olipa mukava päästä kättelemään tämän vuoden sensaatiota (mm. 100km 8h20min tänä vuonna varvastossuilla). Sami juoksee kuuleman mukaan peräti 250km viikkoja koko ajan(?) ja kaikki noilla minimalistitossuilla. Samoin hänen siskonsa, "Linnun", mielitty, Johanna Pahkala. Mukavanoloisia immeisiä. Sami lähti kyllä niin kuin telkkä pöntöstä, enkä nähnyt hänen ravia ollenkaan, mutta Johannan juoksua seurasin pienen takamatkan päästä ja täytyy kyllä sanoa, että on niin hyvä ja taloudellinen tekniikka, ettei moisen vertaa. Paljasjalkajuoksun ideologiaanhan kuuluu luonnonmukainen, puhdas tekniikka - ja sitä tässä nyt oli kyllä mitä parhaimmillaan. Sami lykkäsi maratonin voittoon ajalla 2.57.06 ja Johanna juoksi ennätyksensä puolikkaalla: 1.38.24. Oli mukava päästä vaihtamaan heidän kanssaan muutama sana. Tässä yhteydessä vain terveisiä Linnulle Ugandaan!

                       Monet ovat myös toisaalta täysin toisenlaista mieltä ja pitävät esim. varvastossuilla juoksemisen johtavan muutamassa vuodessa jalkojen rikkoutumiseen. Oma kantani on hyvinkin noiden mielipiteiden puolivälissä. Ja vielä sillä tavalla, että uskon varvastossujen kohtuudella käytettynä parantavan tekniikkaa.

                        Kisaa lähdettiin menemään hyvännäköiseen myötämäkeen ja myötätuuleen. Pysyin äärikurinalaisesti suunnitellussa. Eka 10km 145 sykkeillä. Matka oli silti haastellinen, sillä ekan 5km nivuseen otti ajoin kovasti, varsinkin ylämäissä piti oikeaa jalkaa raahata tai sillä ei kärsiny normaalisti varata. Kuitenkaan 5km jälkeen jalassa ei enää tuntunut mitään. Siellä on nyt joku lihas tiukalla ja painaa kenties hermoon tms. Eka 10km 47:35 @4:46. Hyvin nautinnollista jolokottelua tekniikkaan huomiota kiinnittäen. Juoksin yhtä matkaa Samulin ja Jukka Kitinpramin kanssa. Eka kierros 50:28. Samuli kyllästyy kierroksen lopussa juttuihini ja lisää vauhtia. Jäämme Jukan kanssa juokseen aika letkeästi.

                        Toinen kierros: Kierros alkoi aina noin 2km myötämaahan ja myötätuuleen. Laskettelin lihavana juoksijana - ja sitä kautta(?) hyvänä alamäkijuoksijana - ne aina keskivauhtiin nähden melkoista vauhtia ja Jukalla oli aina hieman vaikeaa pysyä tahdissa. Osat vaihtui sitten aina ylämäissä, joissa olen KAIKKIIN muihin verraten OIKEASTI aivan surkea. Alamäissä laskettelin sitten jopa alle nelosen vauhteja toivoen, että pysyn pystyssä. Toinen kymppi 47:37 @4:46, eli vain 2sekuntia ensimmäistä hitaammin. Tehot oli nousseet ehkä tonne 147 haminoille, eli varovaisesti edelleen. Toinen kierros 50.32, eli puoliväli 1.41.00. Mukava tilanne. Olimmehan Jukan kanssa vielä sangen tuoreita.

                         Kolmas kierros: Tanner tyhjenee, edessä ja takana ei näy ketään. On vain minä ja Jukka. Monet moittivat reittiä hitaaksi. Minusta reitti oli vähintäänkin kohtuullinen. Vastamäet oli hyvin juostavia prisman nousua lukuunottamatta ja vastapainoksi jopa pitkähköjä myötäisiä. Ite antaisin reitin profiilille arvosanaksi 9:n, jos Kempele on 10. Myös tuulta parjattiin. 4m/s. Ja ainoa oikein selvä vastainen suora oli väli 5-6km. Muutoin vain kevyttä vastatuulta ja loput tuuletonta, unohtamatta pitkää myötäistä myötämaahan. Minusta nämä kaikki suosivat kokonaisuudessaan juoksijoita... Ja kun mennään jo kolmannelle kierrokselle, tulee AINA jokaisella maratonilla yksi suora ja mäki lisää kierrokselle - siltä se tuntuu. Kierrokset pitenee. Tuntuuko tutulta? Yhtä kaikki. Jukka mainihtee kolmannen kierroksen alkupuolella, että vähän jo painaa. No, minulla oli oikein vaikeaa takasuoralla, jossa oli tuo AINOA, selvä vastainen kilsa. Tuolla paikkeilla, välillä 26-28km olin ns. kuopassa, josta nousin ylös kuin SINNIKÄS koppakuoriainen. Kolmannen kiekan loppupuolella tunsin, että tämä oli päiväni. Kolmas kymppi 48:48 @4:53. Kolmas kierros 51.30. Ohitin kierroksen loppupuolella taas yhden blogini seuraajan (haki 3.29 -aikaa, onnistuiko?), joita tuntui olevan hämmästyttävän monta. Häivälän Arin nimen muistan, mutta muita en millään, mutta laittakaapa kommenttia niin osaan paremmin teidät yhdistää.

                       Suunnitelmaani kuului sohvalla unelmoidessani, että menen noin 150 sykkeillä 32km ja sitten päästän liekan irti, jos on varaa. Jopa sohvallakin nauroin hauskalle suunnitelmalle. Sitten se koitti! 32km kyltti. 10km maaliin! Käänsin reitin kotimaisemiin - kuin Savulan lenkki, 10km. Ja lieka irti, alamäkeen. 33km 4:45 ja kiri oli alkanut. Ylämäissä polin kuin mikko-sika viimeistä päivää ennen lahtausta. Nyt niistetään, nyt raastetaan. Mieleni teki koko ajan hihhuloida ja huutaa, olin niin innoissani. SYVÄ euforia valtasi kropan. Elin unelmaani. 32km pidättelyä ja sitten lieka irti. 35,5km ohitin Pasi ja Marko Forsellin, sekä Fredrik Olaussenin ryhmän. Siitä oli 6,5km maaliin. Tunteet pääsivät RAJUSTI irti. Karjuin ja huusin, tuuletin innoissani. Siitä oli jopa palautuminen, heh. Sykkeet kävi tuossa riehuessa jopa 162:ssa. Elän tätä joka solulla. Näinkin voi käydä, ja olihan tämä elämäni huikein maraton. Tässä Fredin ottama kuva raastosta n.35,5km kohdalta.

                       Keskivartalo ainakin pettää jo pahasti?                     

                         Jukka oli jäänyt. Välillä katoin taakse, ja olin tyytyväinen, että Jukkakin jaksoi polkea. Viimeisellä juottopaikalla, n.3km ennen maalia kulautuin vielä hieman urheilujuomaa ja laskin kauhukseni, että nyt on tarkalla, pääsenkö alle 3.25:n, johon olin jo alkanu uskomaan, ja pojillekin hetki sitten villisti asiaa tuulettaen. Juottopaikalta alkoi kuitenkin hyvänmittainen myötäle ja sain ravia taas hieman paremmalle syönnille. Ja kuulkaas alkoi selkää tulla vastaan yhtenään. Oli mukava juosta peukku pystyssä ohi maalia kohden raahautuvien kavereiden. Markoa lainatekseni: "Tätä ei saa rahalla". 

                        Neljäs kymppi 49:18 @4:56. Nyt ei pidätelty enää viimeiseen kahteen mäkeen vaan tikkasin kaikki pelissä. 41km kohdalla oli yksi kramppi, mutta se ei paljoa häirinny. Lopussa sain vielä rullattua noin 500m kirin, jonka keskivauhti oli hieman päälle 4min/km. Maalivaatteen alla näkyy vauhti olleen 3:37, joten jonkunlaista kiriäkin sain aikaiseksi. LOPPUAIKA 3.24.24,2, eli uusi ennätys. Keskivauhti @4:50 ja keskisyke 149. Eli ei voi vielä vähäisen maraharjoittelun vuoksi juosta korkeammilla tehoilla. Jalat ei kestä tehoja tällä haavaa enempää. Vanha enkka parani 5min ja 13sekuntia.

                         Sen verran olin tiukilla viimeisen kiekan raastossa, jossa pääsin lähes jatkuvasti 155 tehoille, ja jopa yli, että olin varma, jotta tuun oksentamaan, jos en viimeisen kolmen kilsan aikana niin viimeistään maalissa. No, ei kuitenkaan tarvinnut. Tunti juoksun jälkeen olin ottanut vain makeaa ja nestettä. Teki vähän pahaa, mutta pizza hyvässä seurassa stabiloi nopeasti olon. TÄSSÄ koko kööri koossa. 

Vasemmalta lukien: Marko Forsell, Pasi Forsell, Samuli Nieminen, Onni Vähäaho, Fredrik Olaussen.

                          Päivän yksi keskustelu teema oli monipäiväjuoksut. Marko ja Fredi suosittelivat vielä kovasti unohtamaan ne. Heidän ja Jesper Olsenin, Ari Mustalan ym.kumppaneiden mukaan ei paluuta ole, kun sen tien valitsee. Eli sitten saa unohtaa itselleen hyvät tulokset esim. 24h jne. Aika vaikuttavia neuvojia. Esitin pojille, ettei kyse ole pelkästään mikä ois järkevää missäkin tilanteessa, vaan se oma juttu ultrajuoksussa. Tätä voi tehdä niin monella tapaa. Toki ymmärrän poikien pointin siitä, että he suojelevat minua, etten juokse itseäni pihalle kiirehtimällä liian nopeasti liian isoihin leikkeihin. On muistettava, että näissä keskusteluissa ei ole koskaan yhtä totuutta vaan paljon hyvää tarkoittavaa ajatusten vaihtoa. Pojat välittävät minusta, ja minä pojista, mutta olemme heteroita - luojan kiitos.

                        Tästä tukeva aasinsilta tulevaan. Kirjoitan lähipäivänä pian tulevasta monipäiväjuoksusta. Heh,heh,heh...

Ps. Erityisonnittelut vielä Pasi Forsellille elämäsi ensimmäisestä maratonista, sekä Merville piirinmestaruudesta!!! Nyt on aihetta juhlaan. :) Hyviä palautumisia. Mervi taitaa olla tulessa jo viikon päästä taas.  Kiitokset myös monille kannustajille! Kaikilla oli osansa.

VENETSIALAISMARATONIN TULOKSET

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 30.8.2014

MARATONIN AATTOTUNNELMIA

                        Heinäkuussa v.1995 olin keihäänheitto kisoissa Pyhäsalmella hyvän kaverini, Mika Nevasaaren, kanssa. Lataus kisoihin oli AINA tapissa. Mikan isän auton hanskalokerossa oli joku vanha Vesa-Matti Loirin levy ja siellä aika "sielukas" kappale, jossa toisteltiin ainakin "ei konsanaan arvata saa" -kertosädettä kovalla intohimolla. Tavoittelimme 60m rajaa, joten sovimme, että mikäli raja ei mene, niin koko paluu matka kuunnellaan tuota kovin kypsää kappaletta. Ja miten kävi? Tuosta näkyy merkintä myös tilastopajan sivuilla näköjänsä. Ovat myös huomanneet näköjään päivittää seuratietojani.

                       Huomenna olen aikeissa juosta maratonennätykseni (3.29.37) uusiksi. Minulla ei ole Veskun levyjä, ja sitä paitsi Veskulla on nykyään hyvää musiikkia. Tai sitten olen vain tullut vanhaksi. Voisin luvata vaikka kuunnella tätä biisiä 60min kotona kisan jälkeen, jos ei ennätystä tule. Suunnilleen sama aika, jonka jouduimme v.1995 kuuntelemaan Veskua.

                        Maraton on sen verran haastava matka, ettei siinä onnistuminen ole itsestään selvyys koskaan. Silti pidätän oikeuden olla ERITTÄIN pettynyt, jollen juokse ennätystä. Se johtuu siitä, että uskon olevani parhaassa kunnossa 15 kuukauteen. Alottelen 145 sykkeillä ainakin eka kympin ja sitten hilailen tehot hiljalleen 150 kantille. Jollei mitään erikoista uutta tilannetta tule niin harjoitusten perusteella minun pitäisi kestää 150 tehoja maraton matkan verran. 32km kohdilla sitten arvioidaan, aletaanko nostaan pykälää vaan siirretäänkö NIRRIPOIS raastoa lähemmäs loppua. Tärkeintä on kuitenkin rullata tasaisesti ekat 32km. Sillei tulee hyvä, niin uskon. Nimimerkillä: maraton ei ole vielä koskaan onnistunut. Huominen maraton on minulle vasta 10:s maaliin asti juostu maraton. Ultria on lisäksi, joista saa maraton merkintöjä, mutta niitä en nyt tähän lähtenyt laskemaan, vaan katotaan nyt ihan puhtaat maratonkisat. Ultristahan pitäisi saada se yksi maraton/kisa, jos etenee yli 42,2km. 

                         Katsellaanpas huomenna, miten äijjän käy. Sen jälkeen minulla onkin tarjota lukijoille aika VALTAISIA uutisia tulevaisuuden suunnitelmista.  Olen käynyt ensi vuodesta keskustelua perheeni kanssa ja "karsintarajat" on asetettu ja sitä kautta ensi vuoden kisaohjelma alkaa hahmottua syyskuun loppuun mennessä. Samalla se ohjaa myös vuotta 2016. Mutta niistä sitten jonkun päivän päästä.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 29.8.2014

MARATON TESTAUSHARJOITUS - KEMPELE Z-MARATON

                        Olin pienesti haaveillut ennen kesäkuun 6vrk juoksua voivani juosta tänä vuonna edes yhden maratonin. En osaa sanoa miksi, sillä se halu tuli niin syvältä sisältäni, etten osaa edes selittää miksi. Onneksi ei tarvikaan? Himo ei ole sammunut, olen edelleen halunut sitä kovasti - juosta maratonin. Joku voi ihmetellä, että mikäs se on muuta kuin juokset, onhan sulla kuntoa juosta vaikka pari päivässä. Totta, mutta täytyy olla tarkkana sanojen kirjoitusmuodon kanssa. En halunut hölkätä, vaan JUOSTA.

                        On kulunut vasta vajaa 2kk 6vrk juoksusta. Samalla siitä käteen jäänyt vamma jätti hyvästit täysin vasta n.2-3viikkoa sitten. Kuitenkin suhteellinen vauhti alkoi nousta nopeasti, kun pääsin viljeleen taas monenlaista vauhtikirjoa. Toissa-iltana juoksin 127 keskisykkeellä reilun vitosen @5:09. Myös harvat pitkät vedot oli antaneet viitteitä nousuvireestä. Samalla tiesin toki olevani kovin keskeneräinen maratonJUOKSIJAKSI. Sisäinen HINKU oli kasvanut kuitenkin VASTUSTAMATTOMAKSI ja huomasin kertovani itselleni paperitorvella suusta korvaan LUKUISIA hyviä syitä lähteä LYKKÄÄMÄÄN pitkää veekoota KEMPELEEN tuttuun ja sisältöä jatkuvasti kehittävään maratonkilpailuun.

                        KEMPELE MARATONIN TAVOITTEET

                       Ennen vain aika oli SE juttu. Nyt en lähtenyt oikeastaan juoksemaan aikaa, vaikka ajattelin voivani juosta kaiken mennessä kohdalleen väliin 3.25-3.29. Olen nimittäin unelmoinut juosta nousevatehoisen maratonin, jonka fantasiajatkumona on napsia jälkimmäisellä puolikkaalla selkiä. Se kun on jäänyt aika vieraaksi minulle niissä harvoissa numerojuoksuissa. Samalla minua kiinnosti miten pitkään todellisuudessa kestän juosta edes +140sykkeillä. Olen juossut todella vähän Vk-kilometrejä.

                          SÄÄ

                          Kuten monet lukijani, ystäväni ja tuttuni tietävät, etten siedä oikein lämpimiä ilmoja. Nyt oli luvattu +20/+22 ja sadekuuroja. Laskin YLLÄTTÄEN positiivisesti ajatellen, että kyllä se sen verran kuurottele, jotta se vähän viilentäis. NOO, totuus oli jotta aurinko paistoi ekat 2h täydeltä taivaalta ja elohopea kohos +24-asteeseen. Lopussa oli pilvistä, +24-astetta. 

                           TOTEUTUS

                       Sain ajatuksen juosta eka 10km n.145 sykkeillä. Ajattelin sen menevän n.47-48min 140-145 sykkeillä. No siinä läiskin kilsoja noin 4.40-5.00 minsan väliin, riippuen oliko kilsalla huoltojuontia vai ei. Olihan se lepposen tuntuista ravistella "vain" 145-sykkeillä. Välillä kuopasin jäykkyystilojen estoon kantapää läpsyjä pakaroihin, puistelin käsiä. Eka 10km oman gps:n mukaan 48.01@4:49.

                        Eka puolikas oli tarkoitus juosta max.150 sykkeillä. Aikaisemminhan olin lähtenyt alusta alkaen n.150-155 sykkeillä. 12km kohdalla näin mukavan juoksuystävän, Tollolan Timpan, juoksevan vähän matkan päässä takanani. Huitelin pelleilessäni Timppaa mukaan kolmen juoksijan sakkiin. Siinä sitten vedeltiin kolmen juoksijan sakissa n.väli 14-19km tasaisesti 4.50-5.00 kilsoja. Oltiin vaihdeltu keulamiestä ja Timppa meni tuossa vetään ja vauhti nousi. Ajattelin, että kyllä Timppa vetää tasaisesti ja lähdin seuraamaan, mutta pian huomasin vauhdin nousseen minulle liikaa tällä kertaa. Samalla huomasin toleranssin olevan vielä kovin pienen. Lyhyt roikkuminen veti kapulat sen verran hapolle, että siitä oli puisteleminen. Enkä enää pystyny edes niitä noin viijenminsan kilsoja lykkiin vaan oli otettava lakki käteen. Eka puolikas 1.44.00@4:56.

                         Toinen puolikas nyt oli sitten sellaista tilanteen hallintaa. Huomasin, etten voi vielä JUOSTA maratonia kuin osittain ja joudun näköjään aika paljon vielä HÖLKKÄILEEN. Toinen puolikas 1.55.11@5:28. Mutta oli mukava huomata, että sitä malttoi toteuttaa saksalaisella täsmällisyydellä suunnitelmaa. Ainoa miinus vain, ettei suorituskyky vielä riittänyt toteuttamaan kaikkia fantasioita. 7+ arvosana kisalle.
 

                              KISA TARINA 

                        Perillä. 
 
  KLIKKAAMALLA SAAT KUVAT ISOMMIKSI!!!
  
                       Kolmas kerta Kempeleen kisassa. Tottuneesti Zimmarin pukkariin ja tuttuja puhutteleen. Ex-Nivalaisiin on aina mukava törmätä. Samoin juoksututtuihin. Kaikkien nimiäkään ei aina muista, kun niitä on paljon, mutta toivottavasti siitä ei kukaan suutu.

                         Lähtöpaikalle valuminen alkaa. Kotona olin aamusella reippaan 2km höntsännyt ja nyt tuntui jalat olevan heti verkan alussa vetreät, joten jätin lämpimän ilman vuoksi verkan vain 0,5km mittaan. Siinä juttelin hyvin rentoutuneessa tilassa mukavien ihmisten kanssa. Kello kului kuin itsestään. Kisan johtajan

                           kanssa heitettiin kättä lähtöpaikalla. Pian alkoi monikielinen lähtölaskenta ja päästiin liikkeelle. Sopiva meno tuntui löytyvän nopeasti. Laskin vaan nopeasti edellä olevat juoksijat ja itse napsuttelin sijalla 15, kun tilanne rauhoittui. Tasaisia kilsoja. Sykkeet pysyi tasaisena. Kaikki mallillaan. Tuttu pariskunta ajelee pyörällä rinnalle jossain reilun 6km kohdilla ja kyselee meneköö hyvin. Vastaan helposti, että joo, hyvin menee. Totuus: eka pistos riivaa parhaillaan. Onneksi se menee ohi aika nätisti juoksemalla kilsan verran kyyryä näin kyyhkysjahdin aattopäivänä.

                           Välillä vilkaisen taakse. Intressinä kiikaroida Tollolan Timppa, josko hänestä ois mukaan minun vauhtiin. Silmäni kertovat takanani juoksevan hieman minuakin runsaamman kaverin raskaannäköistä hölkkää. Hänen vierellään juoksee Joey Tempestin hapituksen omaava kaveri, sanotaanko tottuneennäköisesti. 10km täytyy. Sama parivaljakko tuntuu "uhkaavasti" lähestyvän. Juoksen omaa juoksua. Silti tekisi mieli hiljentää ja liittyä imuun. Muistini mukaan imusta on aina ollut hyötyä.

                           Hieman vanhempi, pitkätukkainen, hyvin ruskettunut, kokeneen tuntuinen kaveri ja työläästi tallaava, ehkä minuakin nuorempi juoksija tulevat vierelleni. Joey Tempest juoksee hieman sivummalla, ikäänkuin antaen junioreiden päättää mihin seuraavaksi rynnätään. Juomapiste sekoitta lauman kuin gnu-lauman leijonien tehdessä jotain odottamatonta. Oranssipaitainen kaveri singahtaa juottopisteeltä nopeiten. Imaisen raon kiinni kohtuu helposti ja jään nauttimaan siivellä elosta. Pitkätukkainen kaveri tulee kuin varjonlaki aikanaan kelkkaan.

                          12km kohdalla näyttää, ettei oranssipaitaisen vetämänä tässä taideta enää alle vitosen kilsoja nakella ruutuun, joten vilkutan ohi ja JÄTÄN kylmästi kaverin, jota en näe enää koko päivänä. Toivottavasti kaikki on hyvin. Samalla huomaan Tollolan Timon lähestyvän. Minun ja Joey Tempestin vauhti on "tasaantunut" sinne 4.50-5.00 paikkeille. Timo tulee siis vähän kovempaa, ja epäilemättä tasaisemmin vielä kuin me. Timo ei ole kuitenkaan ihan vielä porukassa, joten olen valmis murentamaan illuusion juoksemalla muka Joey Tempestin kanssa. Kysyn miehen nimeä. Vastaus: "Ari Vaalamo". Samalla mies katsoo minua, silmien kysyessä että etkö tiennyt. Muistin nopeasti ystäväni Keijon puhuneen tuosta kaverista, joten kerroin hänelle kuulleen jotain hänestä Keijolta. Arikin muistaa Keijon pienen hapuilun jälkeen. Miehellä on kyllä vähintäänkin trendikäs habitus ja VAIN JA AINOASTAAN positiivisessa mielessä.
                                         Ari Vaalamo, juoksija ja muusikko, tunnettu ihminen Oulussa.

                          Välillä huomaan seuraavani Arin tekemistä. Samalla ajaudun kysymään hänen ennätystään. Vastaus: -"No, siitä on aikaa, 2.36, mutta siitä on aikaa". Keskustelun jatkona tulee tieto, että 27-28vuotta sitten. Nyt Ari juoksee vain kerran vuodessa lappu rinnassa, ja aina tässä juoksussa, käsitin.

                         Timo liittyy mukaan. Oranssipaitaista juoksijaa ei enää näy. Juoksemme kimpassa välin 14-19km... <Hieman ennen n.19km juomapistettä kerron ääneen Timolle, että ehti tulla jo jano tuolla välin, joka ei ole koskaan hyvästä. Silloin ollaan jo myöhässä. Olin juonut pari mukia per.asema. Tuossa kohtaa asemien väli oli reitin pisin, hieman yli 4km>... Vauhti edelleen karvan alle 5min/km. 19km kohdalla Timo ajautuu vetohommiin. Gnu-lauma hajoaa jälleen. Isken kantaan. Sykkeet nousee, välillä jo 157, uusi kilsa alkaa alle 4.40 vauhdilla. Pian löysään. Tämä vie minut tien raviin. Annan Timon mennä. Arikin hieman jäi tuossa "rytkäytyksessä", myös lopullisesti Timosta.

                         Timon irrotessa katsoin hänen menoansa. Hän ei enää siirrä vain jalkoja vaan polkee eteenpäin. Vahvannäköistä menoa. Jo 22.maraton tälle vuodelle ja viime viikonloppuna, vain 7 päivää aikaisemmin Timo voitti koko Kuusaan maratonin 3.29.02 ajallaan. Tänään meni reilun minuutin nopeammin. Muutoinkin nuo 22 maratonia ovat menneet tuonne 3.30 paikkeille kaikki. Jäätävä mies. Ei voi kuin ihailla.

                         Legenda -Arikin lipesi "käsistäni". Olin nyt yksin surkean juoksuni kanssa. Totesinkin itselleni tämän menevän nyt hölkkäilyksi. Löysin kuitenkin monia syitä juosta kisan loppuun. En ollut täällä nyt ajan vuoksi. Jos ollaan ajan vuoksi, voi olla joskus viisasta lopettaa pyristely ja yrittää parempana päivänä uudestaan, kunhan ei ota tavaksi. Yksi oli nähdä vielä uudestaan Eero Lumpeen johtama NUTS-huoltopiste n.35km hollilla.

                        Väkeä lappasi ohi toisella kierroksella. Aina ei kaikki tavoitteet täyty. Väsyn katselemaan ohi menijöitä. Urheilijoita, ryökäleet! Keskityn ympäristöön... Paljon puimatonta viljaa pelloilla. Paljon pyöräilijöitä liikkeellä taas Oulussa. Oulu tuntuu olevan oikein pyöräilykaupunki? Paljon aikaisia eturauhasvaivoja. Pyöräilyn tunnettu varjopuoli. Enemmin annan kassejen heilua. Kaikki kunnia silti myös ketjunpyöritykselle. Ei mitään pois pyöräilyltä.

                        Oma paletti aaltoilee. Välillä tuntuu, että vois päästä takaisin...ääh, ei sittenkään. 2h juoksun jälkeen menee edes pilveen. Silti on todella lämpimän tuntuista. Joku huutaa +26astetta. Virallisen tiedon mukaan +24astetta oli korkein. Aina laitetaan "lapinlisää", vaikkei tässäkään olla vielä lapissa. 30km kohdalla pistää taas hieman. Urheilujuomatkaan ei mene vastalauseitta alas. Pirullinen keli ja vielä heikko valmius kulkijalla. 33km on hitain. 5.46. Taisi sisältää kuitenkin juoma-aseman. Uskaltaudun laskemaan mihin aikaan olisi vielä mahiksia. Hieman hirvittää juosta näin huonoa aikaa. Vähän hävettää. Sitten saan uskoteltua että A) 3.39.xx voisi vielä näyttää kohtuulliselta ja B) Ja että voisin siihen päästä jos saan vähän ryhtiä ja pienen loppurutistuksen.

                        Puolimaratoonarit menevät ohi. Ajankuluksi lasken mihin aikaan he ovat menossa. Tulen nopeasti siihen tulokseen, että 1.20 tulee tekemään tiukkaa ja ettei Nivalan Gebre-Boltille olisikaan ollut täällä soolojuoksua erikoisempaa tarjolla. Ihmiset kannustavat monissa paikoin. Koitan kiittää parhaani mukaan. Jossain kohtaa olen mielissäni, että voin edes juosta nilkka/akillesvamman jäljiltä, vieläpä kohtuu vähän vaimennetuilla kengillä. Askeleen puhtaus on tärkeintä ja ettei ole vaivaa, ei vaimennukset. Vaivojen kanssa pitäisi levätä, aina - siis jos menee järjen kanssa.

                       Olennaista ja vähemmän olennaista, mutta todellista on, että taas olen NUTS-huoltopisteellä. 35km takana, reilu seiska jäljellä. Voi kun olisi juostavat jalat. On vain oltava tästäkin kiitollinen, että voi edes hölkätä. Vihdoin olen 40km kohdalla. Pari kertaa on ollut kylmänväristyksiäkin, joka kielii ainakin lievästä nestehukasta - ainakin. Silti... tunnen, että pienen ja LYHYEN kirin varmaan jaksan lopussa ottaa. Yksikään kilsa ei ole itsestään selvyys, joten on tämä aikalailla päivän maksimi, vaikka mitenpäin olisi lähtenyt.

                        Viimeisen kilsan ajan on runsas villi kannustus ja se nostaa karvat pystyyn. Ja tuleehan se kirikin. Maalivaatteen yli 3.30 -vauhdeilla, s-tana. Aika 3.39.11. Pakko kehdata ottaa noinkin surkea aika. Maalissa on sen verran daijju olo, että ihmettelen kuuluttajan kuulutusta: "Ja maalissa Onni Vähäaho, M40sarjan toiseksi". Hetken muistan olleeni M45 -sarjassa. Pian kuitenkin oikea ikäni selviää itsellenikin. Hieman hymyilyttää...vai toiseksi, PODIUMILLE! Humoristista. Onhan se hauskaa, mutta ei kai monellekaan oikeasti mitään merkitystä? Ei ainakaan minulle. Sehän riippuu aina mikä on kisan taso. Palkintokorokkeet eivät kulu käytöstäni.

Kuva ennen palkintojen jakoa. Vähän pihalla vielä?!

Tänään kuitenkin, podiumilla, Nivalan lihavapoika toinen vasemmalta.      

 

 M45 PODIUM koko maraton

M60 PODIUM koko maraton (Edwin Hepokangas jää Harri Toivosen taakse)

 Tulokset.
Ja huomenna aamulla kirkkoon, eikös juu!?

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 9.8.2014