24h VERTAILUA

                     Nyt on sitten kolme 24h kisaa pukattuna. Kaikki kisat ovat olleet erilaisia, kaikkiin kisoihin lähtökohdat ovat olleet erilaisia. Tein silti varsin taulukon, mistä näkee miten kukin 24h kisa on kehittynyt 10km sykleissä.

TÄSSÄPÄ tuo taulukko...

	24h kisojen vertailu
	Kaustinen	Tuiskula	Karvoskylä
	2010	2011	2012
	100,84km	128km	116,076km
	h:min	h:min	h:min
n.10km	1:04	1:06	1:00
n.20km	2:14	2:17	2:01
n.30km	3:24	3:32	3:04
n.40km	4:35	4:48	4:10
n.50km	5:52	6:13	5:32
n.60km	7:59	7:37	6:54
n.70km	15:17	9:54	9:55
n.80km	16:31	11:55	12:31
n.90km	18:45	14:18	19:24
n.100km	20:53	17:18	21:18
n.110km		19:26	23:07
n.120km		21:36

                 Kaustisille lähdin vajaan 1200km pohjilla sinä vuonna. Kisahan käytiin heinä-elokuun vaihteessa. Vetelin ekat 60km 25+5 -rytmillä ja ainakin yhden tunnin vahingossa koko ajan juosten. Sykkeet asuivat juostessa 140-145 maastossa. Melkoisen ennakkoluulotonta. Ja tietysti se olemattomilla pohjilla loppui etenemisen eväätkin sitten aikaisin. Kävin yöllä motelissa (siirtymät n.2x1km!!!) nukkumassa. Koko motelilla käynti reissuun kilsan kierroksen kera meni n.5h32min.


                Nivalassa, Tuiskulan urheilukentän liepeillä käyty kisa viime syksynä oli vaikea lähtökohdiltaan. Taistelin lonkka-nivusvaivan kanssa kesä-heinäkuun vaihteesta aina kisan (lokakuun alku) aatolle asti. Syyskuun loppuun mennessä olin viime vuonna juossut 1468km, eli aika vähän edelleen. Harjoittelu oli ollut kuitenkin enempi 24h kisaan tähtäävää. Vamman vuoksi pidin jopa 6 täyttä lepoa ennen kisaa ja tuntuma olikin ihan hukassa - kunto laskussa. Kisassa käytin 15+5 -rytmiä. Menin ko. rytmillä n.8h. Sen jälkeen menin miten parhaaksi katsoin ja jaksoin.

                Kisa meni aika ideaalisti sen hetkiseen kuntoon nähden. Jalkojen kanssa oli yöllä vaikeuksia, mutta pysyin kuitenkin lähes kaiken aikaa liikkeessä. Myöskin tänäkin vuonna käyttämäni nesteet ja appeet upposivat hyvin, lko. aamutunteja, jolloin alkoi näkyä jäähileisten (yöllä -2 alimmillaan) energiajuomien imeytymättömyys. Tuonkin funktion vaikutus oli vain viimeiselle 1,5h:lle, joten isossa kuvassa merkitys oli aika pieni. 128km oli näin jälkikäteenkin ajateltuna ihan ok. suoritus minulle tuohon kohtaan.


              Tänä vuonna ennätin sitten juosta lähes 2000km ennen heinäkuun 7-8.päivä käytyä 24h-kisaa. Lähtökohdat oli omaan tasoon nähden erinomaiset. Myös kunto oli kaiken aikaa nousussa. Käytin 17+3 -rytmiä ekat 5h, jonka jälkeen alkoi vaikeudet, joista kattavasti kisablogissa. Vaikeudet iski siis n.44-47km kohdalla. On vaikeaa - ja turhaakin - edes pohtia, mihin olisi ollut mahdollisuudet ilman oksenteluja ja rajua pääkipua, joiden vuoksi 6,8km matkaan meni tuona aikana 8h18min. Kisasta jäi kuitenkin jopa paras loppumaku tähän astisista, koska pystyin olemaan loppulaukaukseen asti radalla. Tästä jäi myös oppia - kuten aikaisemmistakin - sekä hyvää nälkää.

             Kisassa vaivannut raju pääkipu ei ole ihan vieläkään irroittanut otettaan. Eilen itse asiassa tuli illalla sellainen kiristys tuolla päässä, että hetken jo pelkäsin sen jäävän viimeiseksi illaksi koko elämässäni. Onneksi sain perheen avustuksella otettua nopeasti hyvän satsin lääkettä ja pääsin niiden - ja Lenon kyydin - avulla sairaalaan ja pelastuin. Pelottava geissi. Mitään selittävää ei löytynyt, mitä nyt verenpaine oli kylläkin hieman koholla. Lääkärin arvio mukaili omaani = Ilmeisesti auringonpistoksen kaltainen blokkitila, joka yhdessä reippaan mittaisen suorituksen kanssa nostaa päätään edelleen. Myös oksenteluista huolimatta kerääntynyt iso nestelasti kehossa (paino 7kg enemmän kisan jälkeen kuin ennen starttia) ja sen äkillinen purkautuminen (seuraavan yön aikana 6kg paino alas) sekoittivat ja rasittivat elimistön toimintaa monella tapaa.

              Merkillisintä ehkä oli, että kaikki labrakokeet oli viime yön sairaalareissulla ok! Eli siltä osin olen jo täysin palautunut. Jalathan on ollut hyväntuntuiset jo maanantaista asti. Myöskään sydänfilmissä ei ollut mitään häikkää ja sykekkin oli kiputilasta huolimatta jo laskenut 49:n. Leposykehän minulla on optimitilassa 41. Joten, kun saan tuon verenpainetason normaaliksi ja pääkipuoireet pois niin olen 110% valmis aloittamaan treenit. Nälkäkin on kova ja henkinen vireys erinomainen. Suunnitelmissa on ottaa vähän punttia ja ehkä kävelyhommiakin (esim. patikointia) hieman juoksun lisäksi. Ehkä sitä voisi kokeilla vähän fillaroidakin.


               Syksyllä on tarkoitus huhkia ennakkoluulottomasti kaikenlaisia matkoja aina 800m -> maratooniin, mitä nyt missäkin ja millonkin on mukavasti tarjolla. Täytyy tällaisen etanan yrittää nääs kehittää myös tuota vauhtireserviä, jotta se kevyt hölökkä ois mahdollisimman vaivatonta. Yks porkkana ois syksylle myös armeija-aikaisen cooper ennätyksen (2870m) lyöminen. Pienesti olen harkinnut myös Joensuun 12h kisaa. Eli aika lailla ois jo nokka eteenpäin, mutta ootellaan nyt vielä tuo elimistö sassiin.

              Näihin mietteisiin...

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 11.7.2012