JUOKSUTAUKO

                  Kuusi päivää sitten kävi huono tuuri ja molemmat jalkaterät pääsi paleltumaan. Alkupäivät tuollaisen vamman sattuessa ovat akuutteja että jalka ulkonäöltään vaihtelevassa kaaos tilassa. Lopullisen paranemisen arvio venyy usein päivien, jopa viikkojen päähän. Paleltumani olivat II-III asteen paleltumia. II asteesta ylöspäin suositellaan erikoissairaanhoitoa. Protokollaan kuului siis käynti myös OYS.

                Nyt on alkuvaiheen aggressiivinen vaihe ohitse. Turvotuksen huippu oli 2-3pv sitten ja nyt jalan koko alkaa "sulamaan" jo lähemmäs normaalia. Samoin rakkoutunut iho on kuollut ja kuorin sen suurelta osin itse eilen pois. Alta paljastui pääosin varsin tervettä ihoa.

     Kuva eilisen päivän omatoimi ihon kuorinnan jälkeen.

              Mikäli iho pääsee kasvamaan suotuisasti eikä tulehdu, muodostuu se helposti jo viikon sisään varsin hyvälle alulle. Haaste on siinä, että ihon täytyy muodostua jalkateriin. Sinne kohdistuu kaikessa liikkumisessa suurin paine ellei kävele käsillä. Sen vuoksi ihon muodostumisen ennustetta on liki mahdoton tarkasti piirtää. Lääkäri arvioi vajaasta kahdesta viikosta kolmeen viikkoon. Tietysti toivoisin sen tapahtuvan nopeammin, mutta tuo lääkärin arvio voi olla pala realismia. Matkaahan kehittyvällä iholla on esim. siihen että se kestäisi vaikka 8h seisaallaan olon. Kuten vaikka työpäivän.

               Jossain vaiheessa kun aika ja iho ovat tarpeeksi kypsiä aloitan varovaiset 10-15min kävelylenkit. Mikäli iho ei ota nokkiin niin siitä hiljalleen ajallisesti pidentäen. 2-3h kävelyn/jalkeilla olon kun kestää niin sitten voi kokeilla 10-15min hölkkää varovasti jne.

               Kipu on ollut alusta asti - ja on edelleen - hyvä mittari että rajoitin. Toisin kuin perusflunssien yms. kulkutautien kohdalla, tämän kohdalla ei ole sen kaltaista tarvetta kiirehtiä. Jotenkin sen heti tajusi, kun näki jalat, että nyt kestää. On tärkeää olla henkisesti sujut asian kanssa, kuten elämän kanssa yleensä.

               Aina on hyvä katsoa positiiviset puolet asioista eikä jäädä märehtimään tapahtuneita, koska niitä et voi enää muuttaa. Nyt on aikaa "tehdä" monia asioita mitä ei normaalisti ehdi niin paljoa kuin haluaisi. Kuten vaikka nukkuminen ja lepääminen tahi rauhallinen mietiskely. Myös perhettä ehtii paremmin puhuttamaan ja seuraamaan paremmin juoksuharrastuksen vuoksi vähemmälle seurannalle jäänyttä NHL- liigaa. Toisin sanoen kun liikuntasektori lepää niin voi raottaa enempi elämän muita sektoreita.


              Liikunnan iloa ja terveyttä kaikille lukijoille! Älkää olko huolissanne. Kyllä minä täältä palaan, ja palaankin entistä nälkäisempänä, hyvin levänneenä, kennot täynnä virtaa.

Onni Vähäaho, Nivalassa 30.1.2017