sunnuntai 10. joulukuuta 2017

JOULUN MERKIT

                  Hiljainen tie. Yhdet tuoreet auton jäljet juuri sataneen hennon pakkaslumen pinnassa. Tuskin tuumaakaan sadetta. Nainen katsoo tiukasti eteensä kuin haukka männyn latvassa myyriä etsien. Tielle alkaa tulla hieman mutkittelevaa askelparijälkeä. Viimeinen kappale karaokessa on jäänyt vissiin lippaaseen, sillä "Aikuinen nainen -kappale" jyrähtää saaden punatulkunkin hörhistämään siipiään. Eloa tiellä. Ääntä tiellä. Tämä kappale saattoi sopia paremmin tälle tielle. Ehkä edellinen meni paremmin? Oli kenties tuoppejen takaa huudeltu mukavia. Ja sitten.. "Aikuinen nainen". Ajoitus.

                  Ohi kiitävä hetki. Pian laulu loppuu ja myyränmetsästysilme vaihtuu eläväisempään katseeseen. Nainen töksäyttää ilmoille sanaparin "me too" tympääntyneen oloisena. Hän olisi toivonut jonkun puristavan. Poikkeus karmivassa vyyhtissä, jossa jokainen puristus on ollut liikaa.

               Hieman tuonempana asiat kelaantuvat ja hyppivät. Ilta on toisenlainen unessa. Joku puristaa! Ääh, hiusharja oli jääny pakaran alle sänkyyn sukeltaessa. Nainen tuhahtaa, pieraisee ja jatkaa untaan. Elämässä on kaikkialla samantapaisia aihioita. Neljä seinää. Niiden sisällä ja ulkona toivoa, sekä unelmia. Ja pettymyksiä. Vähän tunkkaisempaa tai raittiimpaa ilmaa. Notkeana tai ränsistyneenä. 

                Toisaalla lenkkeilijä taiteilee tiellä. Pitää ja ei pidä, luistaa ja ei luista. Sohjoa ja sulaa. On kuin joulupöytä - kaikkea mahdollista. Metsäpolulta löytyy vielä lumen alta sulaakin. Ja kaikki on lopulta yhtä. Kun lenkkeilijä on juossut yli kuusi tuntia tulee hänestäkin myyrän metsästäjä - ilmeeltään. Ja saattaa puristaa, nimittäin kenkä, joka on liimaantunut veden ja pakkasen kera.

                 Nainen (ei vielä "henkilö") tekee usein Joulun. He eivät halua tietää sitä todellisuutta, että sieltä se tulee tekemättäkin. Kalenteri johtaa meidät sinne. Mutta kun on traditioita ja kaiken pitää näyttää hyvälle. Marras-Joulukuussa naiset saattavat tehdä helposti rakennusalan yksityisyrittäjän tuntimäärän Joulun eteen. Ilman lisiä. Onhan se tietysti jostain pois, kun naiset tekevät Joulua yötä päivää. Sängyssä on tilaa. Yövalo ei häiritse. Kaikki kertyneet vaatteet lattialle on omia, ei sekoitu. Ei tule vedettyä pinkkiä aamulla päälle. 

                 Joulun jälkeisinä välipäivinä tuntuu kuin kaikki olisi vain ollut kaukaista unta. Vaikka Joulun ja Uuden Vuoden väli ei ole kuin viikon, tuntuu se helposti kahdelta kuukaudelta. Joulu on kaikessa kauneudessaan melkoinen matka monella tapaa. Ei ole ihme jos tilaisuuden tullen on kiva kajauttaa pimeään tyhjään tiehen vaikka "Hopeinen kuu" ja tehdä kunnon käden heilautus vahvistamaan hetkellistä irrottautumista todellisuudesta. 

                 Joulu ottaa ja antaa. Sinä saat valita. 

Onni Vähäaho, Nivalassa 10.12.2017

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! Kommentti julkaistaan, mikäli se läpäisee valvontaseulani.