Rehellisesti sanottuna juuri nyt en ole siinä kunnossa, että kolme kierrosta olisi mahdollista. Olen ollut mielestäni kaksi kertaa aikaisemmin, niin KK166km:lla 2018 ja 2019, sekä puf171km 2017 ja 2018 läpäisy kunnossa, mutta kertaakaan en ole maaliin asti päässyt. Niinpä päätin nyt lähestyä viidettä 100 mailin polkukisaa aivan eri tavalla. Olen vain tumputtanut aikaisemmin sitä hidasta ja pitkää, mutta nyt olen tarjonnut kropalle tehoja ja pitkääkin, jopa molempia yhdessä. Katsotaan onko tämä jalompi keino juuri minulle.
Kävin tänään hieronnassa. Mennyt viikko olikin kenties hulluin koko kesänä. Kolmen päivän sisään VK:ta poluilla noin 6:30h yhteensä. Lisäksi liki kolme tuntia ihan lähellä VK-tasoa. Reilu 123kilsaa ja siihen pyöräilyt ja kävelyreissut päälle. Positiivista on, että pystyin eilen (maanantai) tekemään ihan ok reenin 10x1min vedot, minsan palautuksilla. Keskari kuitenkin alle nelosta, vaikka kyllähän tuommonen viikko lihaksistossa tuntui. Mutta jälleen poluilla juostujen VK-tehojen taika ja mahtavuus on siinä, ettei niistä jää sellaista lihasjumia, mitä jää esim. asfaltista. On se nannaa tuo polkujuoksu.
Tällä viikolla on tarkoitus hieman himmailla viime viikon jätti (lähinnä tehollisesti) viikon jälkeen, jotta jaksaa painaa ensi viikolla hyvän viikon, sillä olen neljä päivää yksin kotona ja pääsen treenaan kaksi kertaa päivässä, sekä lepään muun ajan oman maun mukaan. Luxusta perheelliselle miehelle. Täytyy vähän pohtia miten jakaa erilaisia treenejä noille päiville. Pisin lopuksi jne. Katotaan tuleeko koko lenkki (pep57km) huitastua tuon 4pv jakson lopuksi. Joko sauvakävelten tai juosten. Katsotaan ja tunnustellaan. Paljon mennään edelleen tuntemusten mukaan, mutta rinnalle tulee jo vähän erilaisia harjoitus ajatuksia.
Yleensä tulen kuntoon aika piankin, joten en sillä tavalla ole huolestunut, ettei tuntuma ole vielä kaksinen. Toisaalta monien lenkkien datat ovat olleet ihan jees, mutta tuntuma ei oo ollu kaksinen. Kutina, että paljon parempaan ois rahkeita, kun sais jalat vaan laulamaan oikiassa soinnussa. Mutta eiköhän se oikea sointu löydy. Ihmettelisin, jos ei.
Toissapäivänä juoksin 3,5h raivuun jälkeen vain 2h palautuksella etulenkin sellaista mukavaa reipasta. Ei mitään ajanjuoksua, eikä vauhtijuoksun yritystä, mutta ei mitään jarrutteluakaan. Hankala sanoa paljonko jäi varastoon sillä kolme päivää aiemmin juostu liki 7h lenkki ja aamuinen raivuu painoivat siksi paljon jaloissa, että tuollainen maltillisempi reipas tuntui ihan soppelilta tuohon kohtaan. Jotenkin heti alusta asti tuntui, ettei ois ollu sinä päivänä tuoreuttakaan koittaa kovempaa. Aikaa meni 2h24min, joka on toisalta ihan ok, mutta eiköhän tuosta hyvä siivu lähde sitten, kun jalat virkkuu ja tehoja laitetaan lisää. Aina vähä tilanteen mukaan. On muuten pidempään vauhtiharjoitteluun hyvä tuo etulenkki/pep26km. Kunhan ei vedä ihan yli vaan jättää aina vähä varaa.
Eli tästä nyt ootellaan, että tie veis vain ylöspäin. Täytyy toivoa tietysti, että terveenä pysyis. Täytyy olla kiitollinen, että on saanut olla sitten maaliskuun 2017 flunssan jälkeen terveenä, sekä ehjänä. Vamma peikkokin vaanii kaiken aikaa mukana, eikä tiedä milloin se iskee, siksi kavala on sekin, jos on sairaspeikkokin. Koitetaan pysyä terveinnä ja ehjinä. Kaikille kosolti tsemppiä! Ja jos pohdit vielä ilmoittautumista Super pep 2019 tapahtumaan niin elä suotta vaan tällää nimi listoille! :=)
Lopuksi video puf 171km matkalle tulevan Sami Maunosen valmistautumisesta Super pep 2019 tapahtuman perusmatkalle. Toivottavasti Samin videot inspiroi sinuakin!
Onni Vähäaho, Nivalassa 25.6.2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti