lauantai 15. syyskuuta 2012

MASOKISMIA RUOKALISTALLA

                            Tiedän, että monet oikiasti kovat kaverit reenaavat yli puolet enemmän - ja kovemminkin. Kuiten-niin omassa mittapuussa tämä loppupuolelle kääntyvä viikko on ns. kova viikko minulle. Juoksua tullee sellainen 99-110km tälle viikolle. Seassa myös raastoa, eli kovia kilsoja, sekä mäkisiäkin askeleen alustoja. Tämä kuluva viikko on kovin, mitä oon koskaan tehny, siis suhteellisesti. Viikon kliimaksi, lähes masokismisia piirteitä omaava harjoitus on vuorossa huomenna.

                 Oli tuossa tosiaan kolme yöhugia, jotka nyt onnellisesti takana. Pitkään en aio nukkua ees yönäkään, sillä klo.6.45 alkaa 32km harjoitus. Välille 7,5-24,5km saan seuraa Jonte-Kondesta. Jonte-Konde aikoi vetää minulle nimittäin tuolla lenkin sisällä sellaisen 17km tutustu metsäautoteille -retken. Huomisen harjoituksen vedän maxim urheilujuomalla (juoksureppu mukana), ja mukaan otan myös energiapatukoita. Tarkoitus on nimittäin harjoittaa maratonin loppuosaa, sekä väsyneillä jaloilla suhimista.
                 Harjoituksen on määrä mennä näin: 0-21km kevyttä, 21-25km maraton tehoilla, 25-29km maraton tehoja kovemmin, 29-32km kevyttä. Ihan rehellisesti täytyy myöntää, että sopivasti hirvittää ja pelottaa jo etukäteen. Miehekäs tunnustus? Toinen puoli - se masokistinen - odottaa suunnattomalla nautinnolla, että pääsee rääkkään oikein kunnolla. Skitsofreenistä, jopa.

               Ens viikolla on sitten tarkoitus tiputtaa määriä ja ottaa hieman voimaa ja vetoja = hyppyjä/loikkia, sekä esim. 1000m vetoja. Sitä seuraava viikko alkaa Kauniston maratonille tähtäävän ohjelman erikoisharjoituksena, Cooperin testinä. Eli Ma 24.9. klo.18.30 on Lakeuden Kipinän Cooperin testi. <-Tulukaapa vetään omia rajoja kohilleen!!! Siellä  +3000m tai tulee kovia rangaistus toimia Cosmokselle. Tuo viikko jatkuu perusmäärillä (n.70-90km/vko), mutta tehoja ripotellaan tiuhempaan, muttei liiaksi. Viimeinen viikko on sitten taas hulluuden kaivamista esille = keventelyä ja herkistelyä, voimien keruuta. Vieläkö tässä hutakassa sais kadotettua pari kiloa tästä kookkaasta ropasta #**###

               Loppupeleissä Kaunistolle osallistumisen ratkaisee sää ja se mihin kuntoon tässä pääsee. Jos ilmestyn viivalle, tavoite on ALLE 3.25. Jos se ei mene, vois vetää palauttavaa hölökkää nivalaan, jotta muistaa mitä on jäänyt tekemättä <-juoksematta tarpeeksi. Lue: Semi on valtava ja lataus koko juoksuhommaan aivan tapissa. Tännäänkin olin starttiin keskittynyt kuin usainbolt 100m finaalissa, vaikka ohjelmassa oli vain 9km kevyt. Siinä, etten ottanut starttia uusiksi, kun huojuttiin telineissä.

              Ja toissa yönä lävähti ilmo sisään Joensuun 12h kisaan. Haastan tässä avvoimesti ainakin Kopolat ja Tanten mukaan kisaan meidän alueen immeisistä. Hyvä kisa harjoitella 24h kisaa puolimatkan kisalla.

               Lopuksi hieman omaa ideologiaani ja ajattelemisen aihetta. Tässä hommassa kolottaa aivan varmasti ja monesta paikasta, ja melkein joka päivä. Milloin mistäkin, kun harjoittelee paljon. Joskus kalvot meinaa lävähtää lihaksiin kiinni <- a´la penikkaoire tyyppisesti. Milloin mitäkin. En voi sanoa, etteikö ois terveellisempi vaihtoehto pitää lepoa, hoidella nättiin ja hellästi vammakohtaa + vähän uikuttaa x5/vrk ja haukata Suffelia/Kismettiä viltin alla. Mun ideologia ja tie on toisenlainen. Keskityn hoitamaan kireyksiä, jumeja ja kalvojen liimautumisia tehokkaalla (4x20min/vrk) jäähoidolla, sekä omatoimisella hieronnalla ja tilanteen mukaisesti venytyksillä SEKÄ palauttavalla hölkällä. Monesti jumit lähtee, kun ei jää ihan paikoilleen vaan jyystää reenejä vain keveämmin, jättää Vk-rääkäsyt pois.

               Edelliseen liittyen... Mitä tekee luonnon elukka (esim. susi), jolla on reidet jumissa? Ei ne ainakaan pidä viikon taukoa. Eli pieni liike edistää parenemista - useimmiten - ei aina silti tietenkään. On viisautta erottaa oikea vamma rasitusvammasta. Mutta ei ole taito antaa periksi, jollei käännä ensin jokaista kiveä. Yhden kiven kylessä lukee aina myös Pk-kevyt lenkki + jäät <-Miltä sitten tuntuu, verraten sitä edeltäneeseen tunteeseen. Tässä vain siis omaa ideologiaani. Eli mielestäni on helpompi päästää irti sauvoista kuin puristaa vain persettä ja jatkaa matkaa. Ihminen voi kehittää tosi paljon varsinkin omaa päätään, henkistä kanttia - minäkin. Huomennapa sitä taas saa taistella 32km lenkin raastokilsoilla oman pään kanssa.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 15.9.2012
 

perjantai 14. syyskuuta 2012

ULTRATILASTOT

                             Tällä kertaa lyhyestä virsi kaunis. Eli nyt on sitten kansainvälinen ultrajuoksuliitto, DUV, päivittänyt tietokantansa - vihdoin - ja menneen kesän Onnin kierros 24h tulokset ovat NYT SIELLÄ LUETTAVISSA JA NÄHTÄVISSÄ.

                           Muuten näyttäisi kaikki tiedot ja lokerot olevan kohdallaan, mutta Susann Berg´ltä puuttuu birthday. Jos satut lukemaan tätä saittia niin laittaisitko puuttuvan tiedon, syntymävuoden, niin lähetän sen DUV:n kavereille. 

                    Tännään kävin paikallisella HIERONTAGURULLA, joka saikin äijän aika puhki, vaikka main makasin moukaroitavana. Olihan nuita taas jumeja ja kiinnikkeitä. Vielä pari käyntiä ja sitten läpsähtää lenkit vähäsen rapsakkaammin. Tännään olikin tällainen yöhugien välinen lepopäivä... tai no, kävin jayleno´s gymillä penkkiä jauhamassa jonku sarjan. 8x70kg oli illan huikein sarja = terveisiä narukäsisaarilta! Joku puhu, ettei gebreselassien hailekaan ottais kovin hirveitä lukemia. Tosin hän osaa juosta, toisin kuin minä.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 14.9.2012 

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

4-5-92 JA KANSAINVÄLINEN COSMOS

                          On niin vähän nuita hyviä ominaisuuksia, ettei tuu yhtään heti mieleen, mutta paljon näitä kaikenlaisia heikkouksia, joista on kyllä paljon hauskuutta ainakin ihtelle. Eikös hulluilla ole halvat huvit? Nauraa ihtelle. 

                 Yks heikkous on tuo kielitaito. Nyt kun tuo nhl:n seuraaminenkin on jäänynnä vähälle - ja meinaavatpa perhana vielä lakkoon lävväyttää - niin ei taho ees muistaa sitä vähäkään sanastoa. "-He take a puck, go over the blue line - wow - and he make shoot - scooooreeeee"!!!! Amazing stickhandle, ice-magic, Sid the Kid Magic"... Ja tuota tankero rataa, heh, heh...

                Tuli tuossa yheltä hyvältä ultraystävältä äsken pallautetta, ettei näy Onnin kierroksen tulokset kansainvälisen ultraliiton, DUV:n tietokannoissa. Heh, heh... Ja arvatkaas? Ystävä: "-Lähetäpäs kaikki tulokset sinne niin saadaan statistiikka kuntoon". Mua alako heti naurattaan. Joo, olin ihtekki huomanna, ettei ne kuubat olleet sinne mitään muistanna siirtää. Aattelin kuitenkin, että niijen jobihan se on kaivella tulokset. No, lähin kuiten-niin vastaamaan hyvän ystäväni haasteeseen ja ennen kaikkea kokeilemaan KANSAINVÄLISIÄ neuvottelutaitojani englannin kielellä. Voi pyhä sylyvi - taitaa tulla talavi, ennen ku minä saan asian englanniksi hoideltua - ajattelin, mutta kokeilin kuitenkin.

         Tässä Jopet-Show´n kin haastava e-mail keskustelu: 

MINÄ: Our ultra results no have you´re Duv-statisk list.
Results: http://www.lakeudenkipina.com/tiedostot/onnin%20kierros%207-8.7.2012%20tulokset.pdf

Homepage: http://www.lakeudenkipina.com/index.php?act=Onnin-Kierros

My bad english langue, but may be that´s clear do?


<<<- Mitähän lienee sitten tuohon tuli kirjoitettua? Kait se englantia on?

VASTAUS: Hi Onni,

your English is very clear. Much better than my Finnish.
Thank you for the hint. We will include the results as soon as possible. (right Carsten?)

Tervehdys
Andreas



MINÄ: Hep, Andreas!

Wau, so soon reaction! That´s ok, that results as soon as possible.
Nice autum for you, Andreas! Keep that simple :)

T: <Onni>



<<<-- Eli ilmeisesti tuossa ylhäällä kiitän vastauksesta ja toivon pitkiä lenkkejä ja nousevaa kuntoa, hä? 


VASTAUS:  Kyllä, olen käytännössä minun suomalainen ja nyt muokata tuloksen.

tervehdys
Carsten


Wau Carsten. Yesterday you did not speak Finnish.

Tervehdys
Andreas



                    Näin ne sujuu kansainvälisetkin suhteet melekeen vain vasemmalla kädellä, muun reenauksen ja töijen lomassa, heh, heh... Varmaan huomenna tulee pari talopakettia pihalle ja vaimolle uusi mies - kiitos minun "hyvän" kielitaidon. 

                  Reeneistä: On tässä nyt neljänä päivänä tullu tehtyä viis lenkuraa ja niiden saaliina 92 edettyä kilometriä. Tuolla Su:n retkellä kävelyäkin oli tuosta lenkistä melekeen 17km eli mitä siitä nyt tulee... 75km juoksua neljälle päivälle, noin pyöriästi. Hmmm... Onko tuo nyt sitten paljo vai vähän tai mitä, en ny oikein tiiä. Oon kuiteski yrittännä vähän väliin raastoakin ottaa. mm. Maanantaina kutkuttavat 3+2km Vk-kovaa mäkisissä maastoissa. Tänään sitten vähän palatessa ja pienesti pyssymäen nyppylöissä ilmeellä.

                 Pittää tuo vasen polovi vähän hullua jännyyvessä. Välillä se on parempi, välillä se ilimottelee ihtestään. Tännäänkään se ei abloodeja tarjonnu pyssymäen tekomäen nyppylöille kavutessani. Ei se silti hirveesti vaivaa, vihlasee vain välistä. Oisko edelleen tuo reisi osasto vain sen verta jumissa vähästä harjoittelusta, että kirii polovia tiukalle - en tiiä. Kohtapa tuota pääsee viisaamman arvioon, kun meen Lasselle x3 x1,5h viikon sisään, aloittaen ylihuomenna tuon setin. Sitten luulis taas heilahtavan kantapäät pakaraan, halusi tai ei. Ootukset on kovat, Lasse! ;=)))

                 Tässä nyt ollaan ns. hilikulla. Jos polovi ei kestä niin se ei kestä, ja kausi on paketissa. Mutta näillä näkymin se näyttäs kyllä sen verran kestää, että 6.lokakuuta pääsen Kauniston maratonille, mikäli sää on ok. Sen sijaan Joensuun 12h kisan olen teilaamassa. Syy? Se on liian kallis mulle tällä hetkellä. Junakyytit yht. n.150e + os.maksu 80e.  Eli pelekästään noista jo 230e. Heleposti sellainen n.300-400e reissu. Tietysti mun budjettia painaa tuo taannoinen vauhikkuus tiellä, kun lävähti tuo +250e sakko ylinoppeuvesta.

                 On vielä AINAKIN yksi hyvä aihe ja asia, mutta jätänpä sen ens kertaan. On tässä vähän muuta hommaa ja yöhugitkin painaa päällensä. 

                 Hyviä lenkkejä kaikille - ja TERVEYTTÄ!!!

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 12.9.2012            
    

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

RETKI HEILAUTETTU JA KIEPAUTETTU

                      Näinpä on tämä TUSKAN viikko päätöksessään. Tuskan siksi, etten ole koskaan ollut maratonin jälkeen näin raihnanen - reenauskyvytön. Kiitos tämän päivän auringon paistattelun hyvässä seurassa, tuli juoksua tälle viikkoa rapiat 57km. Edellisen kerran oon juossu näin vähän 7 viikkoa sitten, kun olin 24h kisan jälkeisellä viikolla mökillä(!!!) viettämässä kesälomaa... No, näköjään viikolla 31 (KEVYT viikko) tuli vielä vähemmän. Eli ainavähänpiste.com.

                Empähän tuota voi vieläkään liputtaa palautuneeksi, vaikka retken jälkeen meinaa kynä hyppiä negasävyisesti. Eletään niin ku annetaan. Katsotaanpa hieman tämän päivän KOMEAN retken antia.

                Paikalle saapui tällä kertaa kaksi extreme-henkistä immeistä lisäkseni. Tässä tämä erittäin salaperäisen hämärä yhteiskuva:



              Nuita kuvia klikkaamalla saapi ne isommaksi, jos haluaa säikähtää toden teolla. 

              Aluksi voisin hieman paljastaa tätä retki-ideologiaani, kun siitä on viime aikoina aikas paljon kyselty; -"et miksi tälläsia järjestät? -Miksi niin pitkiä? Kannattas niin ja näin"... Tarkoitukseni on tarjota mahdollisuutta kokeilla pitempiä lenkkejä siten, ettei tarvihe yksin veivata pitkää lenkkiä = seuraa ja kenties jotain vinkkipuolta yms. samalla pystyypi jakamaan, puolin ja toisin. Eli tarkoitukseni ei ole yrittää kerätä/haalia mitään jättimäärää sakkia/retki/pitkä lenkki, vaan tarjota mahdollisuutta tulla mukaan, kelle milloinkin, mikäkin retki/lenkki sopii.

                Paljon on kyselty tuollaisten 20km lenkuroiden perään. Voishan jonkun sellaisenkin järjestää. Tietysti sitä voisi järjestää myös jonkun sellaisen, jossa ois n.15-20km alkupätkä, jonka jälkeen homma voisi jatkua vielä pidempää haluavien osalta. Katsotaan. Kehitelen jotain, jos jalat kestää...

                Tänään oli ainakin mulla helekatin hauskaa, kun Jonte-Konde ja Virve olivat vähintäänkin hämillään, kun tultiin tähän paikkaan n.5-6km kantturoissa:


                         -"Joo, eihän tässä - tästäkö mennään"???




                
             SIITÄ YLI VAAN!!! Eipä jäädä arpomaan... -"Voi Onte-Fronte, ompa tiukka paikka, heh, heh" - sanoi Jonte-Konde.


                  Reippaahko tuuli (4m/s ja +11, puolipilvistä) mukavaan auringon paisteeseen yhdistettynä oli kuivattanna heinikko-osuudet aikas mukavasti, joten edes lenkkarit ei ainakaan mulla kastunna ollenkaan. Vedettiin muuten koko matka 5min juoksua + 5min kävelyä -rytmillä. Lukuunottamatta 28km jälkeiseltä makkaranpaistotauolta lähdettyämme, jolloin huitelimme 15+5 ja 10+5 -rytmillä menemään, Virven innostuessa nakuttamaan jopa tollaisia 5:05-5:10 kilsoja. Siinä tuli ihmeen hiljasta Kondella ja Frontellakin.

                   n.15km kantturoissa oli hauska sillan ylitys kohta:


                    Nuo on nuita Hietapuolen Bekelen suosikki mestoja. Tuosta jatkettiin sitten hyvin samannäkösiä hiekkateitä pullollaan oleville niityille...


                   Prrr... ja äääh... Niinhän siinä kävi, että heilautin kamut väärälle tielle ja ei mentykkään Lampoperälle vaan hieman eri kautta. <-Tuossa koko retken kartta... Paina oikealta ylhäältä, jos ei näy metreinä... Matka oli kuitenkin näköjään metrilleen sama, joten ne kaikki kanavan ylitys tasajalkahyppytuokiot olivat juurikin retkeen kuuluvia voimistelutuokioita, jotta saatiin retkimatka oikean mittaiseksi.

                   Tuon pienen vikaheilautuksen jälkeen alkoikin sellainen huumori heilumaan meiän retkellä, että minä aina tahallaan vilkuilin hämmentyneen näkössä taka, että missähän ny ollaan. No, hyvinhän tuolta könyttiin Pylykönperän ja nakkauksen kautta Pyssymäelle makkaran paistoon.

                   Hei!!! Kokeilkaapas seuraavaa: 29kilometri lenkillä kävelten ja hölkäten kevyesti ja samalle kilsalle nuotion teko ja makkaranpaisto, sekä syönti = 33.31min/km. Ihan kivaa erätehokkuutta? Meillä oli nimittäin asennettu mun Garminin kelloon 5h jänis = 8.20min/km. Oltiin makkaranuotiolta lähtiessämme jänestä 1,2km jälessä!!! No, siitä Virve alkoi paukutella sellaista haipakkaa, että jouvuttiin kyllä Jonte-Konden kanski laittaan ihan tosissaan töppöstä toisen eteen. Kovimmillaan mentiin sellaista 4:50 -kyytiä - minäkin reppu selässä, +30km jäläkeen. Vihjailtiin Virvelle takaa nasevana, että älä sitten ihimettele, jos alakaa perässä tulla hiljasta, varjot hävitä. Oli nimittäin sellaista puristusta, että kävi näköjään sykkeetkin tuossa jo Vk-puolella. 

                   Keskisykehän oli tuolla retkellä 117, eli aivan mainio, rauhallinen Pk-lenkki - siis isossa kuvassa. MUTTA, MUTTA, on tuo vasen polovi kyllä nyt ISO murheen kryyni. Ei se oo kaukana, että heivautan ihteni tauolle. Katotaan nyt. Onhan tuo vaivannu koko kalenteri vuojen, mutta nyt eka kertaa sitten tammikuun myös juostessa - aika ajoin - nyt viikon ajan. Sitte, jos se rupiaa koko ajan tuntuun juostessa niin heivautan ihteni tauolle. Ei passaa paikkoja hajottaa. Tässä on ns. pelivuosia vielä paaaaljon jäljellä. Veikkaan, että pohkeet ja takareidet on sen verran kireät (miksei IT-jännekki), jotta se ottaa jo poloveen - ja kohta pian vaikka ihan kupoliin asti. Niin, eipä tuota äkkiä taida keksiä munkaan kehosta ihan taikinan notkeaa paikkaa. No, katsellaanpa mitä tulevat päivät taasen tuo tullessaan... avoimin mielin. 

                  Niin, ja ISO kiitos kamuille tän päivän retkestä! Oli hyvä pitkä harjoitus. -"Näitä enemmän - niin ihmiset pelastuu - joo hei vaan (Jopet Show)".

                  EDIT: Tuossa viikonloppuna pari kaveria heilautti ennätyksiään uusiksi. Saarijärvi pieni-iso-mies nakutti täyven maran 3.19.57... Ex-karvoskylän painonnostaja, nykyinen polarin yli-pää-johtava-insinnööri suorastaan tykitti puolikkaan 1.34.34... OIKIASTI - AIVAN huippu lykkäyksiä. Meikä oli ihan orgasmissa monta tovia. Näistä sitä virtaa saa... Täytyy sen verran harrastaa tuota narsismiakin, että läväytänpä tähän loppuun tämän vuojen TÄHÄN MENNESSÄ kovimman raastokirin Kempeleen puolimaralta. Kas näin, prrr...

 


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 9.9.2012

lauantai 8. syyskuuta 2012

VIELÄ(KIN) EHTII MUKKAAN

                        Juna ei oo vielä mennynnä. Eli mukaan voipi tulla huomiselle Viis-Viis -retkelle, kuka vain nyt sattuu innostumaan. Omat evväät kuitenkin kannattaa ottaa mukaan. Toki vettä on reitin varrella, ettei juomaa tarvi paljoa ottaa mukkaan. Meitä ei oo lopen lähössä näillä näppäimillä kuin kolme. Sovimme tuossa, että lähdemme huomenna suunnitelman mukaisesti klo.13 tuosta Kyösti Kallion koulun takaa. Tavoitteenamme on retkeillä tuo n.36km mittainen lenkura 5 tunnissa = 8min 20sek/km. Eli vauhti tavoite ei ainakaan pitäis huimata?

                Ihtellekki passaa vallan hyvin edelleen sellainen kevy liikunta. Ei oo jalat vieläkään palautuneet. Varsinkin tuo vasemman säären ulkosyrjä on vielä kovastikkin vaiheessa, ajatellen normiharjoittelua. Tänään aamuhuollossa kuitenkin mentiin "enää" 13 herne-maissi-paprika-pussin kera. Kas näin:



               Että "melekeen" valmiita ollaan jo harjoitteluun? No, eiköhän jo ens viikon loppupuolella pääse harjoitelemaan taasen täyvellä höyryllä - toivottavasti. Takana on nyt kolmen päivän Burana kuuri = 3x800mg/vrk x3. Kyllä teki tuo kuuri terää, yhdistettynä sinnikkääseen jäähoitoon + n.15-45min venyttelyyn/pv. Mutta täytyy sanoa, että LUJASSA on ollut tällä kertaa palautuminen maratonista. Kyllä ne vaimentamattomat kengät varmaan teki nyt nämä jälet jalkoihin. On kalvot niiiin kiriällä että. Mutta niihän nuo viisaammat meinaa, että kyllä kisat vedetään keveillä tossuilla - ja sitä mieltä minäkin oon, mutta eipä nuita sitten hirveen montaa vuojessa kärsi sitten vejelläkään, kun toipuminenkin ottaa mojovan aikansa.

              Hyviä lenkkejä lukijoille! Perästä tullaan, kunhan työkalut saahan kuntoon.


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 8.9.2012


torstai 6. syyskuuta 2012

VERONMAKSUA

                           Hetkinen, nyt on jo viides päivä jälkeen maratonin. Vaasan raasto alkaa aueta. Säären alaosat huutavat edelleen hoosiannaa. Eilen illasta petti jo pokka noiden säärien särkyjen kanssa. Avasin Burana purkin eka kerran sitten heinäkuun puolivälin. Temmoin muutaman tunnin välein kaksi 800mg buranaa huiviin.

                   Tässä on veivattu jäähoitoja 4x20min/vrk. Eilen 6 kertaa!!! Lisäksi venyttelyäkin on ollunna ohjelmassa. Kalvot on jurninut kiinni lihakseen = penikkataudin kaltainen oire tuolla säärenalaosan sivuilla - ei normi "penikkakorkeudella". Tuo alue oli kaikista kovimmilla tuossa maratonia edeltäneillä kovemmilla lenkkisessioillakin, joten sillä tavalla "ongelmat" ovat nyt odotetussa paikassa.

                 Yleensä (heh, tämä oli vasta 9:s maaliin juostu maratoni) mulla on reidet hillona. mm. portaiden alaspäin kävely lähes mahdotonta. Nyt reidet eivät ole olleet juuri millänsäkään. "Ainostaan" nuo säärten alaosat. On mulla toinenkin vahva kuva miksi nuo säären alaosat ottivat nuin paljo nokkiin marasta. Käytin nimittäin ensimmäistä kertaa koskaan maratonilla keveitä, vaimentamattomia kenkiä, jotka olivat n.100g keveemmät kuin esim. Nike Air Pegasus +28, joita paljon käytän harjoituslenkuroilla. Jo Kempeleen puolimaratonilla (11.8.2012: 1.39.58) keveiden kenkien "jäljet" olivat poikkeavat = silloin reisien lihakset lähes väärinpäin jaloissa 3-4päivää kisan jälkeen.

                  Täytynee silti nyt viiden päivän pohdinnan ja seurannan perusteella ehkä vähän antaa pisteitä pään onnistumiselle. Varmaan jonkin verran jalkojen kivuista on ehkä päänkin "ansiota", kun jaksoin puristaa kohtalaista vauhtia pölkkyjaloilla viimeisen 20km aikana. En kyllä vieläkään täysin ymmärrä, miten tuo kaikki mahdollistui, kun muistelee varsinkin sitä yksinäistä vastatuuliosuutta siellä 23-24,5km välillä. Siinä oli korttitalo levetä tielle.

                  Oishan tuota jo kovasti intoa alkaa veivaan lenkkiä. Eihän tässä sillei oo mitään kiirettä, mutta se on vain niin mukavaa tuo juokseminen. Eikä olleskaan hääviä tällaisten, jatkuvien särkyjen kanssa eläminen...
               
                Täytyy tässä ootella kuitenkin nuo sääret messiin ennen kuin aloittaa harjoittelun. Oon tässä näiden viiden päivän aikana koittanut olla vain sellaisessa pienessä terapeuttisessa liikkeessä. Totaali sohvailu, kun ei edistä mielestäni mitään. Toki sitäkin, mutta ei ihan 24/7 -meiningillä. Oon tuossa joka toinen päivä käynyt aivan ylikevyesti pehmeillä pientareilla ja metsissä n.7-10km jalottelua, kävelyä sekaan ottaen. Eilen tuli käytyä pullistelemassa tuolla jaylenon salillakin. Huh, onneksi ei ollu käsien voimat menneet alaspäin. Jopa pientä kehitystä. Leno se sen sijaan nakkelee jo lähes kolminumeroisia kiloja ylös penkiltä. Ihtellä paras sarja oli vieläkin aika kesyn kuuloinen = 6x70kg. Ajattelisin, että näin juoksuharrastukseen riittää joku tällainen taso: 12x80kg, 6-8x90kg, 2-4x100kg? Jos tuohon pääsis tuossa ees talaven aikana niin sitten vain pitäisi tuon tason. Jos sitä sitten jaksaa paremmin heilutella käsiä hölkän ohesssa, rytmittää menoa.

                   Anyway... Joka tapauksessa sunnuntaina lähdetään sitten retkeilemään. Tällä hetkellä ilmoittautuneita on neljä. Mieluusti ottaisimme mukaan lisää väkeä. HYVIÄ LENKKEJÄ kaikille!!! Vedelkäähän reenejä munkin puolesta :)

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 6.9.2012

maanantai 3. syyskuuta 2012

VIELÄ KERRAN KAKKOSELLA

                         Kaveripiireissäni, yhteisöissä joissa elelen, pidetään paljon huumoria yllä eri tilanteista, sketseistä tms. otetuilla fraaseilla, lainauksilla. Jotkut "heitot" ovat eläneet uskomattoman kauan, aina niiden toimiessa silti yhtä hyvin. Minulla on mm. kavereita, joita en usein nykyään tapaa, mutta nuo sanonnat ovat aina läsnä, kun tapaamme. Uusiakin letkautuksia kasvaa tämän tästä.

                       Pikkasen yli 20-vuotta sitten, keväällä 1992, oli jälleen jääkiekon MM-Kisat. Menimme kaveriporukalla katsomaan niitä paikalliseen ravintelliin - olikohan sen nimi tuolloin Birra, nykyinen nelikutonen (vai mikä se on?) kuiten-niin. Olin itse tuolloin juuri 18-vuotta täyttänyt, kaverin ollessa vuojen nuorempi. Tuttu portsari tiesi ikämme. Hän sanoi kaverilleni: -"Ekkö sinä oo vielä liian nuori, Mika"? Kaveri virkkoi: -"Tarkotus on mennä vaan kahtoon tänne PTV:ltä kisoja". Tuskin portsari arvasi tuolloin, että hänen seuraavassa lausessa kasvoi ilmeisesti meidän elinikäinen legenda: "ÄLÄ SITTE OTA MITTÄÄN - ETTEI TUU MITTÄÄ". Kyllä tuolle naurettiin, kun pitsaa vejettiin ja limpparia juotiin. Ja nauretaan yhä.

               Useita legendoja on vaikea selittää, eikä ne välttämättä naurata, jos ei niitä tunne. Osa tietää näistä, osa ei. Kuten...

               -"Muista alottaa reippaasti, vaan älä liian reippaasti... muista juua, mutta älä liikaa juo... muista ottaa rennosti, mutta älä liian rennosti" <-Jay Lenon kuolemattomia ohjeita ennen Vaasan maratonia.

               Jo tähän mennessä olen kuullut ERITTÄIN paljon onnitteluja, todella monilta tahoilta, joten ISO kiitos teille kaikille, näin bloginkin välityksellä. On se mukava, kun väki jaksaa jännätä tällaisen ex-keihäänheittäjän epäilemättä hieman surkuhupaisaakin maraton/ultraharjoitteluelämää. Olen ERITTÄIN OTETTU. Mielestäni kaikenlaiset tällaiset urheilemiseen innostavat "yhteisöt" ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Olemme hyvällä asialla kaikki, jotka jaksaa vönkiä muuallakin kuin sohvan pohjilla.

               Kommentteja ja mielipiteitä on ollut myös monenlaisia, joka on vain ja ainoastaan rikkaus. Olisi kalseaa, jos kaikki oisivat ihan samaa mieltä. Minusta erään Saarijärven miehen sanoissa oli hyvää asennetta. Hän arvioi, että oisko jalkojen loppumisen taustalla ollut sellainen juttu, että pitempiä lenkkejä ois saanu olla enempi alla. Niin, eihän niitä +20km lenkkejä ollu kuin 39 alla ennen Vaasaa tälle vuotta. Ihan liian vähän siis. Tuossa oli juuri sitä asennetta ja kehittämisotetta jota tunnistan olevan itsessänikin. No, joo - tojennäköisesti "Timppa" tarkoitti lähinnä noita +30km kiekuroita, joita on tullut kylläkin vähän.

               Tuo edellinen kommentti kuitenkin sai minut jälestä päin nauramaan, ja huomaamaan, kuinka tässä ei hevillä saa riittäviä pohjia. Vuosi sitten Kuusaan maratonilla sippasin ihan täysin n.27-28km kohalla ja aika painui lähelle 4.30. Muistan kuinka silloin minulle edelleen tuntematon mies, erittäin kakettinen, pitkätukkainen, perämetsien paavonurmi peruukissaan totesi: "Oisko sulla jääny pitkät sitten liian vähälle". <-nuo lauseet kumisevat päässäni usein unien ihmeellisissä maailmoissa, herättäen aina silloin tällöin raapimaan aamuyöstä tienpintaa, hiljaa huonoja pohjia manaten... Joka vuosi saa siis AIHEESTA kritiikkiä pitkien liian vähäisestä määrästä. Arbeettia piisaa - hyvä niin. :)  

                Yhdet kevään parhaimmat naurut sain tuossa... oliko se nyt alakukesästä. Eräs ex-ratakilpajuoksija, mielestäni melkoisen lahjakaskin sellainen, heitti minulle tällaisen täkyn/porkkanan: -"Miten on, eiköhän Onni oteta vaikka minun, sinun ja Keijon kans porukalla sellainen projekti ens kesälle (v.2013), kun: VIELÄ KERRAN KAKKOSELLA ALKAVA TONNI!!! Sori vaan, tuo on jotenkin niiiii-in legendaarinen heitto jo syntyessään, ettei moisen vertaa. Tuon haasteen heittäjä on muistaakseni itse juossut aikoinaan tonnin 2.46:n kantturoihin... 

                Kerroin tuosta Keijolle, heti seuraavalla yhteislenkillämme. Hänkin naurahti, ettei hälläkään oo tonnin ennätys koskaan alkanutkaan kakkosella. Itse muistelen joskus kossina juosseeni sisulisissä jotain 3.35-3.38 aikoja. Tuolloin veteraani-iän enkkani oli 3.51. 

               Sittemmin juoksin tonnin 3.32:n. Ehkä "vielä kerran kakkosella" alkava tonni ei ihan utopiaa ole, mutta tosi kova rasti se on. "Yllättäen" tuossa yhessä kommentissa ko.tsemppari maalaili minulle jo ens kesälle alle 3h maraton aikoja. No, sen verran täytyy myöntää, että olen ajatellut kuin lottovoitosta haaveillen, että voisi olla pienen, pienen, pienet mahdollisuudet JOSKUS vetää maratoni "vielä kerran kakkosella alkavaan aikaan". Heh, heh... Hyvä slogan, passaa tuohonkin.

                Otetaan lopuksi vielä hieman erilainen näkökulma. Nimittäin tuossa 2-3 vuotta sitten yhden kaverin kanssa pohdimme sitä, minkälaisessa kunnossa sitä ois, jos ois tajunu läpi elämän vähänkään lenkkeillä. Tai vähän nuorempana aloittaa tämä juokseminen. Eli seppokalevia lainatakseni: -"Voi, voi, kun se ois ollu vuottakaan uuvempi ja kuutos kone niin ei ois tuotakaan ongelmaa, voi, voi". 



Ps. VIIS-VIIS -RETKELLE ILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY PE 7.9.2012 klo.21 mennessä, joten MUISTAKAAPA ilmoitella osallistumisesta RETKELLE, jotta osataan varata riittävästi makkaraa :=) ILMOITTAUTUMINEN MINULLE: onni.cosmos@gmail.com

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 3.9.2012

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

VAASAN KUVIA TUSKAN HETKILTÄ

                          Traumoja pitää katsoa suoraan silmiin? Seuraavassa kuvia 3-4kiekalta ja maalista. Eli aika rankkaa tavaraa. Tekee vieläkin kipeää katsoa näitä... Kaverini, joka oli huoltajana, innostui kuvaamaan vasta sitten, kun oli meininki TARPEEKSI raastavaa. 

                Kuvia klikkaamalla suapi ne isommiksi.


n.28km... Vielä pysyin välin 25-31km juoksemani jäniksen perässä....



32km kohdalta....



40km kyltin jälkeen otetut kuvat






41km kohdalta....





Maalista...







2min juoksun jälkeen...




              Ei tarvi olla edes kovin tarkkanäköinen, kun huomaa minun odottavani. Oisko tuo röllykkä jo 14 viikolla? Pois tuollaset kantamukset, p_*ke*_

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 2.9.2012