Hoitotuotteet ovat kaiken aikaa pienentyneet ja vähentyneet jalkaterissäni. Oikean puolen jalka olisi voinut jo kokeilla jopa juoksua parina päivänä. Vasenta ei voi jättää himaan, joten olen jäänyt pois lenkeiltä kokonaan. Kolleegat perusteli, ettei jalkani kestäisi vielä 8h seisallaan oloa. Tuo on helppo ostaa nyt, mutta perjantaihin on monta päivää. Eilen oli maanantai ja nyt on tiistai. Kaksi pitkää päivää siinä välissä - keskiviikko ja torstai. Vasemman jalan ykkösvarvas ei anna minulle paljoakaan muuta ajateltavaa. Miten yksi varvas voi olla välillä niin kipeä? Miten yksi erittävä alue voi olla välillä niin kipeä? Vai olenko tullut taas pehmeäksi? Juuri, kun olen saanut noottia ettei minua pysäytä mikään sydänmaan maastoissa. Varpaat voi tippua, mutta perille tullaan.
Söin eilen 3 x 800mg Buranaa. Kipujen osalta huonoin päivä muutamaan päivään. Menin kipeänä nukkumaan, mutta sain unen. Aina ei edes kipulääkkeet auta. Sen tietää Gnu-härkäkin krokotiilin suussa. Sain kuitenkin nukuttua 10h. En jaksanut katsoa sittenkään DVD:ltä kuinka Mario Lemieux teki tehot 5+3 play-off -ottelussa. Sen sijaan heräsin vaimon pehmeään ja lumoavaan ääneen: -"Pitäisikö sinun jo herätä!". Mitä? Mitä? Herätessäni kirjassani oli liikaa sivuja. En meinannut milläään päästä siihen kohtaan, jossa minulle olisi kerrottu miksi minun pitäisi nousta... No löytyihän se. Kävin parturissa. Löysin jostain tarpeeksi isot kengät.
Parturi aloitti: -"No niin, oot varmaan paljon juossut ja ollu töissä". Puukkoa kylkeen molemmilta puolilta. Vastaan: -"hmm... ootko yksin kerinnyt leikata asiakkaat?". Väistin ja unohdin kysymyksen yhtä nopeaa. Kipu varpaassa oli lieventynyt kummasti pitkän yön aikana. Silti tunnin jalkeilla olon jälkeen käsi löysi Burana purkin. Mutta joo, minulla on kova usko, että parin päivän sisällä pääsisin kokeileen lyhyen kävelylenkin. Haluan nähdä mitä ongelmavarvas tuumaa kun sinne pumpataan hetki verta tiukemmin. Täytyy löytää argumenttia perjantain lääkärikäynnille. Jätän mielellään sen yhden sairaslomaviikon enempi kaipaaville.
Minulla on muuten ensi yöksi pähkinä mietittäväksi. Nimittäin 5.10.2005 alkoi muuan Sidney Crosbyn ura NHL:ssä. Viime ottelu oli hänelle ottelu numero 752. Siinä hän saalisti kolme (2+1) tehopistettä. Hänellä on nyt 997 tehopistettä. Minulla ei taida olla pokkaa jättää väliin Pittsburghin ja Crosbyn ottelua Calgarya vastaan ensi yönä. Sitä en taitaisi kestää, jos minulla on mahdollisuus nähdä livenä, kun Crosby saavuttaa 1000 pistettä, enkä käyttäisi sitä.
ELÄMME KOVIA AIKOJA LUKIJAT...
...MUTTA ME OLEMME JO KARISTANEET JOULUN...
Onni Vähäaho, Nivalassa 7.2.2017
Aika. Käy joskus pitkäksi...
VastaaPoistaSilloin kun todellinen ja intohimoinen juoksija vammautuu tai sairastaa niin että juokseminen on mahdotonta punnitaan henkinen kestävyys ja se kuuluisa usko omaan tekemiseen. Kuinka paljon uskoo ja luottaa jo aiemmin tehtyyn harjoitukseen kun pakollinen tauko syö pohjaa pois.
Näitä voit pohtia sitten joskus tulevaisuudessa kun olet terve eikä yhtään huvita mennä lenkille.
Pitkämielisyyttä. Ehdit vielä juosta nahat rullalle jaloistasi - myös ne uudet nahat ;) !
Kiitos, Opus K! ;) 15 päivää ja yksi täysin valvottu yö takana. "Irroita virtajohto, akku on täynnä" ? Ehkä. En tiedä, mutta tänä aamuna sain valvotun yön jälkeen ensimmäistä kertaa mahtumaan yhden lenkkarin vasempaan jalkaan 15päivään. Toki sieltä oli pohjallinen otettu pois ja suurinpiirtein kaikki nauhat revitty pois. Joku sanoisi: tuunattu. Yhtä kaikki. Olen siinä pisteessä, että näen voivani kokeilla lyhyen lenkin ja katsoa mitä jalka sanoo. Jaloilla on pystynyt varaamaan jo 4-5päivää ja 2-3päivää juoksunomaisen askeleen ottaminen on tuntunut etäisesti tutulta. Ollaan jänään äärellä :=) Jabadabudaa... tai sitten eipädabaäää... Seurataan "Viimeisemmät lenkit kohtaa" johon olen joka päivä laittanut tuntemuksiani. Nehän menevät myös harjoituspäiväkirjaan muistiksi..
VastaaPoista