tiistai 29. tammikuuta 2019

MIETTEITÄ NOUSUN ÄÄRELTÄ

          Sydänilta salilla. Kello on varttia vaille kahdeksan. Pujahdan pukukopilta salin kujalle, joka johtaa estraadille, jossa on kolme juoksumattoa. Tulin tarkoituksella hieman myöhempään, sillä mieleni halajaisi matoista laitimmaiselle, sillä muilla matoilla ei ole vieressä pöytää johon voin laittaa kolme juomapulloani. Kyllä, kolme, luitta oikein. Harjoitus kestää tänään noin kolme tuntia. Ihan tarkkaa käsitystä siitä ei ole itseltänikään.

           Ja katoppas, mattohan onkin vapaa. Keskimmäisellä matolla jyystää saman yhdistyksen mies. Kallellaan se on hänenkin matto niin kuin on tarkotus olla omanikin, kunhan aloittamaan pääsen. Asettelen juomaputelit kohdilleen ja jututan hyvän hien jo päällensä saanutta polkupetoa, joka ajoittain masinaan nojaten tahkoaa Kuusamon karhunkierrokselle tähdäten. 83km on hänellä matkana Kuusamossa ja itselläni taas 166km yritys. Nousuja on tiiossa molemmilla ja se näkyy tapahtuman aluskuukausissa.

         Tarkoituksena on nyt tempasta eka kertaa elämässäni juoksumatolla vertikaalitonni tuplana. Eli 2000 nousumetriä. Suunnitelma: ensin 6km 15% kulmalla, josta kertyy 900 nousumetriä. Sitten 2km 5% kulmalla, josta tulee 100 nousumetriä. Lopuksi 10km 10% kulmalla ja toinen tonni täyteen. Normi vertikaalitonneissa oon jo tänä talvena nostanu tehoja jopa yli 10 pykälää arvioimani aerobisen kynnyksen yläpuolelle. Nyt harjoitus tulisi olemaan sen verran itselleni raa'an, että suunnittelin jättäväni tehot reilustu aerobisen kynnyksen alapuolelle.

         Matto käyntiin! Ensimmäinen 65 minuuttia meneekin kaverin kanssa mukavia ja välillä asiallisiakin trendiaiheita käsitellen. Kiitos ja 900 metriä kasassa. Sitten seuraava vajaa kaks tuntia vieressä olevilla matoilla on hiljaisempaa. Muutama käy niillä vähän lämppäämässä, mutta pidempiä tarinoita ei muotoudu. Sen sijaan korvissa soi musiikkia laidasta, laitaan. Oma mp3 soitin viihdyttää ja homma tuntuu etenevän mukavasti.

         Siinä vähä yli kahden tunnin jälkeen syke pakkaa hiljalleen hiipiä jo lähemmäs aerobista kynnystä, joten himmaan vähän vauhtia. Muutoin treeni tuntuu sopivan rennolta, eikä tänään otsaan tule ryppyjä. Lopulta koittaa viimeinen kilsa ja nostan sen lopussa hieman vauhtia. Tämä olikin varsin maltillinen treeni, mutta siksi kova kestoltaan ja nousultaan, jotta näin olikin hyvä. Lopputulema: 18km, 2000 nousumetriä, 2h 47min 34sek, keskisyke 129, keskivauhti 9:19min/km.

Garmin: https://connect.garmin.com/modern/profile/Nivala66

        Hyvillä mielin, mutta erittäin nälkäisenä lähden kohti kotia ja kananmunia, paistinpottuja ja puolta jäätelölitraa.

        Tätä kirjoittaessani takana on muutama hassu, pätkissä nukuttu hetki. Ehkei tunneista kannata puhua. Yövuorot loppui eilen. Nukuin liki iltapäivä neljään, eli todella pitkään. Se, yhdistettynä kroppaa kuormittavaan harjoitukseen tekee herkästi tivoli-efektin. Tämä rytmin kääntymisen työstäminen on tyypillistä ja korjaantuu parissa päivässä. Sisällä on hyvä olo ja paljon kivaa tiedossa taas tuleville päiville.

        Iloa ja positiivisuutta kullekkin taholle!

 Ultrapolkujuoksusta harrastus otteella nauttien, Onni "Cosmos" Vähäaho


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti