TJ9 - JUOKSUN HARRASTAJIEN KIRJO

        Juoksija -sana on kuin lintu -sana, yhtä lajirikas. Meitä on moneksi ja teksi mieli setä vainajaa lainata - "osa jää vielä asemallekin". Jokaisella meillä on oma kuva juoksusta. Toisille se voi olla vaihtuvakin taulu, toisille hyvin taiteellinen roiskaisu ja joillekin jopa kuin uskonto, hyvin vakava asia. Tunnen monenlaisia juoksijoita. Reilusti vakavammin juoksun ottavat kuulostavat välillä jopa ahdistuneilta. Monesti sitä ajattelee, että osaisivat nauttia enemmän siitä mitä tekevät - juoksevat. Se taas johtuu omasta juoksu -kuvastani joka on hyvin taiteilijamainen, kokemuksia hakeva ja kaikkea muuta kuin vakava.

       Polkujuoksutapahtumissa on yleisesti ottaen erittäin rentoa, reggae tyylistä sakkia, joille juoksu ei ole niin vakava asia, vaikka se olisikin iso osa elämää. Se saattaa johtua osin siitä, että poluilla suoritusten mittaaminen on absurdia - ainakin jossain määrin. Polku on joka päivä erilainen. Joskus paljonkin. Oletko käynyt Iso-Sydänmaanreitillä, eli siis pep - reitillä?

       Olen juossut tiellä maraton matkoja - hiekkateillä hölkkiä ja monenlaisilla tie/sora/rata/asfaltti -alustoilla ultrajuoksumatkoja. Täytyy sanoa oman kokemuksen mukaan, että polkujuoksu tapahtumissa on selkeästi vapautuneempi ilmapiiri joka sopii ainakin itselleni parhaiten. Koen olevani positiivinen, kenties jopa yltiö positiivinen, joten on luontaista olla vähemmän vakavalla asialla ja silti nauttien. Sanotaanko näin, että tiejuoksuissa asiat ovat eri tavalla.

       On aivan uskomaton fiilis odottaa tästä syystä Kuusamon pitkää polkuviikonloppua. Polkutapahtuma reissu on se kliimaksi. Ei tulos, kuten kliinisissä tiekisoissa. Reissu on aina plussalla, kun terveenä ja ehjänä pääsee lähtöpaikalle. Kaikki muu on extraa ja rekvisiittaa. Polkujuoksuissa pääasiassa koetaan, ei suoriteta, vaikka tottahan siellä kovia suorituksiakin nähdään.

          Tästä syystä (tunnelma/henki) nytkin Kuusamon kisassa on jopa n.3000 osallistujaa. Hyvä, iloinen tunnelma ja välitön meininki on se juttu joka vetää. Melkoinen kontrasti on siitä vakavahenkisiin, muutaman kymmenen hengen tulos -ja suorituskeskeisiin tärkeilyihin. Eikä siinä mitään pahaa ole, sillä jokaisella on oikeus omassa harrastuksessaan suuntautua haluamallaan tavalla. Niinhän se on elämässäkin.

        Varmasti tulen itsekin joskus juoksemaan vielä tiellä, mutta edellä mainituista syistä johtuen tulen eri tyyppisenä juoksun harrastajana valitsemaan tarkasti tapahtumani. Ensi vuoden ultratapahtuma onkin jo itselläni tiedossa, mutta sen julkituonti ei ole vielä ajankohtainen. Käydään nyt ensin nauttimassa Kuusamon maisemista.

       Iloista ja ennen kaikkea positiivista kesän odotusta kaikille!

Onni Vähäaho, Nivalassa 14.5.2019