maanantai 4. toukokuuta 2020

SOLMU


          Siskon veljen äiti oli hänenkin äiti. Äiti joka rakasti poikansa isää ja hänen tyttöään. Yksi ei kestänyt lopulta noissa kahdessa lauseessa. Isästä tuli yksinhuoltaja ja pian poikansa kautta pappa ja tytön kautta appi. Isä ja hänen pojan poikansa kuolivat onnettomuudessa. Jäljelle jääneet olivat löytäneet biologisen isän siskolle, joka oli pojan kastanut pappi. Sittemmin pappi meni uusiin naimisiin ja hänestä tuli pojan pojan isäpuoli. Tämä tapahtui ehkä onneksi vasta pojan isän kuoleman jälkeen.

         Tyttö saikin nyt kaksoset, mutta ei omalle miehelleen vaan papille, joka heitti tämän vuoksi liperit nurkkaan ja alkoi ajamaan roskia. Kymmenen vuotta kesti ajaa ennen kuin hän oli ilmeisesti sinut oman roskakasan kanssa. Onnetonta oli kuitenkin entisen papin vetää itsensä hirteen. Kaksosista tuli musikaaleja. Siskon veljen poika ei kestänyt elämää vaan joutui mielisairaalaan.

         Kaksosten kohtalo oli soittaa heidän äitinsä hautajaisissa, sillä heidän äiti hukkui mystisesti eräänä juhannusyönä. Lopulta kaksosetkin kyllästyivät soittimiin ja heistä tuli hoitajia mielisairaalaan, jossa heidän enovainaan poika oli potilaana. Sitä ei kestänyt lopulta heistä kukaan. Jälkeen jäi vain tämä tarina. Musta tarina, jossa kaikki asiat meni solmuun. 



Onni Vähäaho, Nivalassa 4.5.2020

3 kommenttia:

  1. On mahdollista. Solmu lopulta aukeni, eihän tätä kukaan kestä.

    VastaaPoista
  2. Pahimmillaan. Omassa mahdottomuudessaan. Tällainen kirjoittaminen on kuin haravoisi syksyllä lehtiä. Itse niitä ei ole siihen hommannut, mutta puhdistavaa saada kenttä puhtaaksi. Tajunnanvirtaa vailla ohjattua ajatusta.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! Kommentti julkaistaan, mikäli se läpäisee valvontaseulani.