VERHOA AUKI

            Raotanpa tässä hieman tuota käsitettä "varhaisaamun heräilyt tiellä". Varhaisen aamulenkin tarkoitusperät voivat olla monenkinlaisia; rasvanpolttoharjoitus, jossa suuhun laitetaan heräämisen jälkeen korkeintaan pari hörppyä vettä tai/ja kahvia. Se voi olla myös päivän/illan harjoitukseen valmistava/herättelevä harjoitus. Yhtä lailla kyse voi olla joillekin päivän ainoasta rakosesta päästä lenkille, kuten joskun esim. minulla. Hyvin harvoille tai harvoina kertoina se on päivän kova harjoitus, tai pääharjoitus ensinnäkään. "varhaisaamun heräilyllä tiellä" voidaan hakea myös määrää.


           Eilettäin tuli henkilökohtaisesti tehtyä kova harjoituspäivä ilman, että juoksin kovaa ensinnäkään. Mikäli ei lasketa varhaisaamun lenkin yhtä kilometriä, jossa menin kilsan matkan 4.50 aikaan. Kova harjoituspäivä voi olla niin monella tapaa kova. Itselleni lähiaikojen kovat ovat enemmänkin määrä pitoisia, koska H-hetkeen, 24h kisan starttiin on enää 52 päivää aikaa. Vielä on mahdollisuus kehittää kestävyyttä, kiristää ruuvia, kunnes se sitten löysätään asteittain. Mutta ensin eiliseen.


          Minulla oli eilen töiden osalta aamuvuoro. Hakusessa oli +30km juoksupäivä. Laitoin kellon herättämään aamulla klo.4. Uneen olin päässyt hyvinkin kello 23 mennessä. Uni oli kuitenkin makeaa ja heräsin viiveellä, vasta klo.4.09. Miten se menikään - nuorena on uni makiaa, heh. Siitä sitten kotimme pikkuhotelliin aamutoimille. Sen jälkeen pari hörppyä kahvia ja muutama venytys. Ehkä venyttelin 3-4min. Täsmä liikkeet, aika juoksi, mutta minä vielä en. Sään tarkistus, ihan vaatetuksen vuoksi. +8. Ok, pitkät trikoot, t-paita ja takki + lippis. Vielä sykevyön panta kiinni, pari vesihörppyä ja kengät jalkaan. Erittäin kankeat kävelyaskeleen alkoivat muuttua pikku hiljaa vain kankeiksi. Klo.4.33 oli pihalla ja painamassa kelloa käyntiin. 


           Voi taikkeri, että se on aina aluksi tosi kankeaa tuo aamulenkin askellus alkumatkan. Joskus pidempään, joskus vain reippaan kilsan. Muistelen talvella käyttäneeni joskus eka kilsaan likimain seitsemän minuuttia. Kankeaa oli nytkin, jonka vuoksi olin enemmän kuin yllättynyt, että eka kilsa meni 5.51. Kankeutta jatkui sivu kolmen kilsan paalun. Vauhti tosin hieman kasvoi kaiken aikaa. Ehkä askel vähän - paino sanalla vähän - pidentyi lihasten lämmetessä. Päätin siinä kolmen kilsan jälkeen veivata 10km lenkin. Siihen asti enempi kannatusta oli saanut 8km lenkki, mutta 10km lenkiksi homma kääntyi - kiitos mieltä lämmittävän datan. Olin nimittäin budjetoinut aamulenkkiin max.1h. Tykkään kuitenkin lenkin jälkeen tehdä kuvioni rauhassa ennen töihin lähtöäni.


             5km kääntöpaikalla sain idean kokeilla paluumatkalla jossain kohtaa yhden kilsan reipasta, mutta varovaista Vk-pätkää. Ajattelin ottaa sen välille 7-8km, jotta saa vielä loppumatkan sitten ihan vain rauhoitella. Jalat olivat näköjään sen verran normaalia nopeammassa kunnossa, että ajattelin Vk-kilsan menevän jotain 5.10-5.15 huitteille. Minullahan klo.4-5 välillä käynnistyneiden lenkkien vauhdit ovat n.20-30sek/km hitaampia kuin päivällä, vähintään, joskus vieläkin hitaampia. Siksipä olikin melkoinen paukku, kun Vk-kilsa meni 4.50:neen! Mieli oli katossa. Siitä oli mukava lähteä kohti aamuvuoroa ja illalla odottavaa +20km matalatehoista retkijuoksua.


              Aamuvuoro meni varsin nopeasti ja oli sangen kevyt. Aina se ei ole kevyt, mutta nyt oli. Söin koko päivän ihan normaalisti. En siis napsinut lisäenergioita vaan vedin peruslinjalla = Hieman hiilihydraatteja vähintään yhdellä ruoalla välttäen. <-Tuo taas tähtää hienoiseen painon tippumiseen pitkällä aika jänteellä. Helmikuun 20pv:stä lähtien paino onkin tippunut 8,6kg ja treenatakin on energioiden puolesta jaksanut ihan kohtuu ok. Ja tämän kovan päivän yksi kovuuden tekijä oli tarkoitus olla se, että vetää päivän harjoitusmäärään nähden erittäin alimitoitetulla energiamäärällä, jotta loppukilsat illan lenkillä olisivat jo sen puolesta raskaita. Miksi niin?


              Ensinnäkin elimistö joutuu käyttämään enemmän rasvoja, kun ei ole hiilareita = energiaa tarjolla. 24h kisassahan ei kukaan saa niin paljon suusta energiaa alas, etteikö tuota tilaa joutuisi kohtaamaan. Harvakseltaan (esim. 1x2kk) naatti-päivää harjoittelussa viettäessään, sitä oppii juoksemaan, vaikka on ns. aivan tyhjä.


             Aamuvuoron jälkeen otin pienen välipalan ja kävin pienille päikkäreille. Sitten ruoanlaittoa (hernekeittoa), ruokailua ja perheen kanssa seurustelua pari tuntia. Sen jälkeen aloin suunnata katseeni illan harjoitukseen.


            Päätin juosta Pyssymäelle, jonne matkaa meiltä on 7,7km käyttämälläni siirtymäreitillä. Eli pelkistä siirtymistä tuli 15,4km. Nousua Pyssymäen pururadan korkeimpaan kohtaan on  täältä kaupungilta katsottuna abaut trallaa 60-70m? 2kg:n painoinen juomareppu selkään ja matkaan. Juomana pelkkä vesi. Mukaan varulta mm. kaksi myslipatukkaa, jos oikein alkaa heikottaan.


           Pyssymäelle meno oli varsin kevyttä. Myös 1,5 ensimmäistä 3,9km pururatakierrosta, jossa korkeus ero n.35-40m? Perustan arvioin siihen, että Sm-maastoissa kisoissa 2011 korkeuseroksi ilmoitettiin n.25m.  <-Sm-maastoissahan ei käyty tekomäen päällä. Toisen kierroksen lopussa alkoin askel painaa. Kolmannella kierroksella olin jo aivan naatti. Jouduinkin ottamaan 110min kohdalla yhden myslipatukan, joka auttoi hetken päästä, mutta vain vähän - ehkä harjoituksen tarkoitusperään peilaten sopivasti.


           Paluumatka oli reilusti alamäkivoittoisesta maastosta huolimatta tyhjän miehen piinakivi. Matka ei tuntunut etenevän ollenkaan. Keskivauhti olikin vain 6:50/km! Tietysti menin n.24h kisan tehoilla (syke 125-135), mutta silti. Tuoreena menisin alle 6min vauhtia. Harjoitus oli onnistunut täysin. Kilsoja tuli 37,1km päivälle ja olin joutunut taistelemaan viimeisen n.11km matkan, jotta pääsen kotiin. Pääsin taas pitkästä aikaa maistamaan tunnetta, joka minua kohtaa viimeistään pikkutunneilla, aamuyöstä heinäkuisessa yössä 24h kilpailussa. 


           Ultrajuoksijan harjoittelu on onneksi vain harvoin noin tuskallista raastoa. Tuo oli omalla laillansa kova päivä, vaikka "kovaa" menin vain pienen hetken koko päivänä. Sen sijaan menin aika pitkästi pienellä energiamäärällä, joka oli sillä tavoin kovaa. Koko päivänä nautin suorituksen aikana yhden myslipatukan ja 1,2l vettä. 


            Päästyäni vammasta ja flunssista sen verran eroon, että pääsin taas harjoittelemaan, on tätä viikkoa edeltävät viikot menneet määrällisesti näin: 3,5km, 42,3km, 76km, 91,6km. Loput viikot menen viikkotasolla seuraavalla tavalla, jollei mitään esteitä tule matkalle: Viikko 20: 70-100(120)km, viikko 21: 70-100(120)km, viikko 22: 40-50(eli kevyt), viikot 23-24: yht.160-220km(eli kaksi kovaa), viikko 25: 60-80km (eli hieman vähemmän kuin kahdella ed.viikolla). 

              24h kisaan mentäessä kaksi viimeistä viikkoa näin: Ma/Ti 20-23km pikkupitkä. Ti/Ke 8km Pk. To 10km kevyesti kiihtyen. Pe Lepo. La 16km kisarytmillä ja tehoilla (esim.15+5min juoksu+kävely tai 25+5). Su Lepo. Ma 10km kevyt, ehkä yksi hyvin varovainen vauhdikkaampi kilsa sekaan. Ti 6km Pk-kevyt/keski. Ke,To,Pe Lepo. La 24h kisa. Ja tulos vähintään 161km. That´s it ja lomalle!!!




Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 16.5.2012.