En tiedä onko näistä minunkaan kirjoituksista kellekkään mitään hyötyä, ajateltavaa tai hupia, mutta töräytänpä silti taas tästä tekstiä ilmoille. Monen muun blogistin tapaan tämä on vähän niin kuin ihtellekki sellainen arkisto, josta voi monia asioita muistella jäläkikäteen.
Tuli tuossa viime viikon to-pe vejettyä siihen rakoon ilmeisen kova treenisetti ja siitä pohkeet otti sitten vähän nokkiin. Kramppailua ja kiristelyä, sun muuta jäykistelyä. Ihte oman kropan jonkin sortin tallipäälikkönä olin vain hyvilläni siitä, että sain lihakset terveen kipeiksi. Nuo hypyt ja loikat ovat olleet vielä minulla sen verran vähän aikaan ohojelmissa, että niistä saa varsinkin pohkeet "mukavaan" tilaan - samoin vatsalihakset. Ainoastaan n.15-20min ja 150-250 hyppyä/loikkaa ja hyöty on ainakin minulle ollut iso. Mutta nämä kaikki treenihommelithan on niin yksilöllisiä, ettei niitä kannata kovin vakavasti ottaa kenenkään. Joskus sitä on kuitenkin ihtekki tullu kokeiltua jonkun hyväksi kokemaa ideaa... mm. värikkään Forrestg:n blogista ihtelleni on tarttunut noiden varhaisten aamulenkkien hyödyn näkeminen, sekä saman herran puhutteleva sana: Jatkuvuus. Ei yksi iso harjoitus tee kenellekkään kevättä, mutta jatkuvuus tuo tuloksia ennemmin tai myöhemmin. Järkevää?
Männä sunnuntaina olin jo päivän kääntyessä iltamaksi ihmeissään. Jo toinen päivä menossa viimeisestä harjoituksesta ja pohkeet yhä ihan kuutamolla. Ei mitään edistystä. Tässä(kin) harrastuksessa huomaa usein taistelevansa tallipäälikkönä kahta juonikasta sekä päättäväistä tahoa vastaan, eli: päätä ja jalkoja vastaan. Joskus voi jopa löytää itsensä nurkasta, kun molemmat panee hanttiin tallipäälikön suunnitelmille. Siinä onkin usein tekemistä, jotta saa asiat vietyä ns. lävitse. Näin kävi männä sunnuntainakin, toki vain jalkojen ja nimenomaan pohkeiden suhteen. Niinpä päätin viedä pohkeet nöyryytys jumpalle!
Latasin juomapullovyöhön vettä lähes joka tuuttiin ja käteen vielä yksi juomaputelo. Täytyisi hankkia sellainen järkevä juomapullosydeema. Niin ku joku tämän tyyppinen, eikä tällaista telaketjua. On nimittäin jo litrakin sitkiä jobi raahata mukana tollaisessa "telineessä" + kädessä. No, siinä pohkeet uikutti ja ruikutti monta, monta kilsaa lenkin aluksi. Meni n.9-10km ennen kuin kohtasi hiljaisuus, jossain tuolla vinnurvan suunnalla. 25km taisteluvyötä kantaen kevyesti sai pohkeet palautumaan! Jos vakavasti puhutaan niin minulla tuollainen terve jumi usein lähtee pitkällä ja KEVYELLÄ hölökällä kaikkein parhaiten, jollei sitä tee aivan hulluun rakoon. Esim. nyt oli kuitenkin jo menossa toinen päivä edellisestä harjoituksesta.
Maanantain puolenpäivän tietämissä löysin ihteni töistä! Neljä viikkoa lomaa hurahti jonnekkin. Eipä siinä, pukkasin iltavuoron menemään. Oli vähän unensaanti vaikeuksia, kun aamu painoi huohottaen niskaan heti tiistaina. Hoksasin kuitenkin uikuttavan äänen viestin tiistai-aamuna klo.4.10 = aamulenkille herätys. Kävin siinä erittäin kevysti jalotteleen 8km. Oli niin verkkainen (5:27/km) lenkki, että ennätti siinä hyvin kaikki näkemänsä unet kertailla, postiautojen viuhtoessa suuntiinsa perinteisen jämptein aikatauluin. Aamuvuorossa - siis tiistaina - tuli sitten ouvosti toi oikea nilikan seutu/jalakapohoja/akilles kipiäksi. Siihen heti kotona jäitä iskin pariinkin otteeseen + venytyksiä. Jotain rasitusoireitta vissiin. Oisko kuitenkin vähän ennättäny tuon heinäkuun alun 116km lenkin aikana jalatkin rasittua, mene ja tiedä - ja pian meninkin.
Kiepsautin nimittäin siinä eilen tiistai-iltamassa sellaisen Pk-alueen yläosan (keskari syke 150) tehoilla suoritetun 10,5km lenkuran. Ei kyllä juoksussa tuntunu toi edellä mainittu kipu/oire. Mutta johan oli tahamiaa ja nihkiää. Olinkin siksi vähän ihmeissäni, kun alkukilsat lähti näin liikenteeseen: 4.55, 4.57... toki pian mennen hyvästikin 5:n päälle. Koko hoito 5:08/km. Ihan toi ajallisesti (niukasti) kelepais ja nihkiään tunteeseen peilaten hyvinkin. Teinpä tuosta kuiten-niin sellaisen päätelmän, jotta joskus on viisasta tallipäälikönkin kuunnella alaistensa - tällä kertaa jalkojen - viestejä.
Päätinkin, että pidän kaksi lepopäivää, ke ja to. Eilen iltamassa hoitelin vielä lisää tuota oikean jalan nilikan seutua lähinnä jäillä. Nukkumaan mennessä heivautin pitkästä aikaa 800mg buranan. Taisinkin jossakin vaiheessa päättää, jotta 24-kisan jäläkeen en buranan voimalla ala treenaan - enkä treenaa. Joten lepäillään nyt ainakin tämä (ke) päivä ja tojennäkösesti huominenkin. Onhan tuo Kempeleen Z-maratonin puolikas jo kuiten-niin ees viikolla. Ei tässä ny oo mitään järkeä ruveta väkisellä ruimimaan lenkuroita, kun kummiski nuo nilikan tuntemukset ei oo niinkään terveen tuntusia = jotain rasitusoiretta.
Mieltä lämmitti eilen iltamassa sohovalla Olympiauinteja kahtellessani tuo eilisillan onneton räpistely vauhdin puolesta, kun tuota lenkkivauhtia spekuleerasin. 10,5km lenkuralla noin onnetomalla Pk-läpsyttelyllä 5:08. Sehän menis nuinkin ankialla köpöttelyllä puolikas jo alle 1.48.30:n, nuin lähihoitajan matikalla laskettuna. Joten eiköhän tuo enkka (1.52.26) mene kaiken jären mukaan nurin Kempeleessä?
Tämä kun on taas tällaista sillisaalaattia - yhtä sekavaa kuin kirjoittajakin - tämä mun blogikirjoitus niin täytyy mainita jotain käynnissä olevista Olympialaisista. Tässä on mielestäni näiden Olympialaisten ylivoimaisesti hienoin suoritus tähän mennessä.
Vielä palaten tuohon eilisillan lenkkiin. Oli muuten kuiten-niin pari mukavaa detaljia tuolla eilisellä nihkiällä iltalenkillä. Tuli pari tuttua juoksukolleegaa vastaan n.300-400m välein, ilmeisen tietämättään (olivat menossa samaan suuntaan) toisistaan mitään. On periharvinaista nähdä muita juoksijoita lenkillä vastaan tulemassa. Onkohan Nivalassa lenkkeily-innostus taantumassa? Tarvittaisko jonkinlaista tukipakettia? Mitä tarjotaan vakuudeksi? Pitkääää syysretkeä hiekkateillä? Nimittäin lenkkeilyharrastukseni alakutaipaleella, tuossa esim. joskus v.2009 meni useinkin ohitseni joku toinen juoksija. Taisinpa kerran-pari (varmaan liioittelen) jonkun itsekkin jopa ohittaa. Tänä vuonna ei ole kukaan juossut ohitseni, enkä minäkään ole ketään ohittanut. Tuo tieto kertonee jostain? Toki joskus joku tulee vastaan, mutta aika harvoin siis.
Lopuksi. Onko joku menossa 11.8.2012 Kempeleen Z-maratonille? Meillä nimittäin hajosi auto ja minun kyytini onkin yhtä-äkkiä aika epävarma kisapaikalle. 137km tuonne Kempeleen Zeppeliiniin näyttäisi olevan meiltä matkaa. Voisiko joku kenties tuonne tuolloin menevä ottaa yhden juoksuharrastelijan kyytillensä???
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 1.8.2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti