YRITIN TÄNNÄÄN REENATA

                Oon tässä pitäny suunnitellusti reenaus rintamalla hiljaiseloa Joensuun raaston jälkeen.  

Hittaastihan tuota tosiaan pallautuu... tai no onhan se kaiketi odotetun hijasta, jos ny hetki ollaan vakavalla naamarilla. Suurin riippakivi Joensuusta jäi tuon oikean pakara/lonkka-osaston kanssa. Siellä on yks lihas niin sitkiässä shokki-kramppi-jumi-revähys-kinnaus-tilassa, ettei se oo vissiin sulanunna kunnolla vieläkään. Otin tuossa kolmen hieronnan setinkin, josta yhen oon käyttäny.

               Tuossa alakuviikon maissa kävin näköjään neliänä aamuna perätysten (Oho!) hiippaileen aamupostinjaon aikoihin teillä. Ehdottoman terapeuttista kuiten-niin. Aivan erilaistahan se on olla hetki kolme jalkaa ilmassa kuin esim. veivata jollain pyörällä kuin reikäpää tuolla jalakakäytävillä. Pyörällä, jossa ei oo jarruja, eikä valoja, eikä taho muistaa tuota kypärääkään. En oo pyöräilijä, enkä ees palio sillä liiku - joo, silti joo - pitäshän se olla EES asiallisessa kunnossa. Saatika kypärän pitäminen narikassa kertoo syvästä tyhymyyvestä. Pyöräily ei siis sovi mulle, kun en vihti siinä lajissa nouvattaa terveysETUJA, enkä lakiakaan. Ja kaiken lisäksi hukkasin koko syksyn ainualla pyörälenkillä kännykänki!!! 

                No, ostin sitten vimpan päälle hyvän pelin = Lumia 800:n. Nyt näkyy kuulkaas teiän kaikkien pihoillekki ilmakuvana. Tiiän minkä väriset autot teillä lätköttää pihassa jne. Ootta te monet meleko pohatoita! Joten piti minunki leikkiä "pikku-pohattaa" ja tilata räväyttää tuo Lumia800:n - ja tietenki velaksi, jottei totuus unohtus. T: Persaukinen, lähes muistamaton ja kohtuu huonokuntoinen hoitaja.

              Tuossa pijin torstain ja perjantain ihan KOKONAAN vapaata TAASEN juoksusta (ooo-hoh). Perjantaina taisin jotain keskivartalojuttua vääntää + rintaa + käsiä = pysyy taas lusikka käjessä entistä paremmin. <-En oo Joensuun jälkeen oikiastaan muuta tehny kuin syöny!!! Kohta ei mahu mikkää vaatteet päälle.

              Niinpä ajattelin ainakin mielessäni, jotta tännään koitan sitten OIKIASTI REENATA. Alottelin päivän vähän ennen puolta viittä natustelemalla ja maistelemalla 13,2km hiljaisia teitä ja käytäviä. 5,5km matkasta oli Pohjois-Suomen ilmeisesti kovakuntoisin katastusmies mukana. 

                   
                Varmaan viime viikolla otettu kuva????

Siitä sitten jatkamaan sitä mitä olin eniten harjoitellut viime aikoina eli = nukkumista ja syömistä. Iltapäivällä sitten sovittelin jokseenkin kuivuneet reenikamat uuvestaan niskaan pienillä hienosäätö muutoksilla. Hallituksen saapuessa kotiin teimme pikaisen "kyselytunnin(max.2min)" ja muutaman nasevan välikysymyksen, päätyäksemme hallitusta hellivään, tiivistettyyn aikaraamiin. Sain 100min IHAN VAPAATA AIKAA tallustella ulukosalla. Ja minähän käytinkin reilua 3min vaille koko ajan hyväkseni.

             Eli iltapäivästä kävin lumituiskussa napsutteleen 18,3km. Välin 4-8km koitin varovaisesti puistella ruosteita Vk-kevyen nimissä siis neliän kilsan verran. Ja KYLLÄ OLI RUOSTEESSA. Super-hyper-diesel pätkytti tasaseen 4.40-4.42 kilsoja kuin ei ois ollenkaan nopeustoleranssia mihinkään suuntaan - varsinkaan sinne toiseen suuntaan. 13:sta kilsan koitin vielä härkkiä konetta, ja se oli jo sen verran vaisu yskäsy, jotta hädin tuskin nelosella alko se kilsa. No, tulipahan ny varovaisesti kuiten-niin kokeiltua muutakin kuin tuota jalkojen oikomista 110-140 sykkeillä. 

           Tännään on siis tullu tähän mennessä (voi olla ettei taija näin laiska reenaaja vihtiä ennää illalla vaivautua tielle??) 31,5km reeniä. Eihän nuo jalat vielä kovin vastaanottavana oo. Se on pakko rehellisyyven nimissä tunnustaa. Ne on sillei syvä väsyneet = palautumattomat. Ja tuon toisen lenkin loppupuolella loppui tietenkin kuntokin, mutta myös otti hieman oikiaan nilkkaanki, jota se ruukaa tehä - jompaan kumpaan nilikkaan - kun ei jaksa vielä oikein juosta, niin ku pittää. Joku voi hyvällä säkällä ymmärtää tästäkin, mitä mun sekava selostus tahtoo kertoa.

           Mennään nyt tässä ihan rauhassa päivä-pari kerrallaan ja katsellaan, milloin ollaan valmiita OIKIAAN, JATKUVAAN harjoitteluun. Tuli kuitenkin tuolla Joensuussa jätettyä sinne radalle AIVAN KAIKKI, jotta kyllähän se ottaa aikansa ennen kuin seuraavan kerran potkasee. Ja korostan, jotta mulla ei oo mitään kiirettä, josta nautin suunnattomasti. Mukava ajatella, että Toholammin maratonille on neljä rauhaisaa kuukautta aikaa. Enkä tuotakaan maratonia lähesty herkistellen. Vetelen ihan 7-9päivän läheisyyteen täyvellä höyryllä ja vähän lopussa löysään/täsmennän vimosia lenkuroiden sisältöjä. On aivan hegumallista ajatella, että nyt SAA REENATA RAUHASSA seuraavat 4kk!!!! Voi että nautin, kun saan tehdä sitä ENIMMÄKSEEN mitä parhaiten osaan luonnostaan = Juosta hitaasti nauttien. T: Etana.

            Jep, minäpä jatkan normaali reeniolotilaa ootellessani tätä lepäilyä = syömistä lähinnä. Kohta ette tunne mua, kun minusta tulee pian niin ISO!

              Ja muistakaapa NIVALAISET kaivaa niitä teiän 2000-luvun parhaita tuloksia puolimaraton kisoista ja sitä pidemmiltä matkoilta ja lähettää mulle. <-Kahtokaa edellisestä blogista tarkemmin. Kipinäläiset saa lähettää myös pelkästään Kipinän ajalta olevat parhaat tuloksensa  joka matkalta.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 1.12.2012