CosJon -juoksuvaellus vol.2

                       Ei oltu Jonte-Konden kanssa ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä viime vuoden lokakuussahan koimme MELKOISEN vaelluksen CosJon vol.1 merkeissä. Sellaiseen raastoon emme nyt suunnitelleetkaan lähtevämme vaan ihan leppoisalle +26km juoksuvallukselle.             
                     Tosin tässä on sairastelun jälkeen tämä meikäläisen rauhallisesti ottaminen saanut ihan AIHEELLISTAKIN kritiikkiä moneltakin taholta. Tosin oon oikiasti yrittäny ottaa rauhallisesti, mutta on tuo sairastelun jälkeinen rajallisuus iskenyt välistä pahastikin kasvoille - tai oikeastaan kerran, mutta sitäkin pahemmasti. Kävin nimittäin tuossa pari päivää sitten täältä kaupungilta käsin ton aurinkoladun suksimassa. Omasta mielestä hiihtelin rennon kevyesti. Helppouden ja hyvänolon tunne oli kuitenkin petollinen, sillä en hoksanu juua ennen kuin oli jano. Ja sehän on myöhästä silloin. 24km kohalla alkoi jo heikottaa ja matkaa kotiin oli rapiat 6km. Olin vähän ällikällä. Ehkä myös viime päivien proteiinivoittoinen ruoka piti bensatankkia liian vajaalla. Leikki olikin sitten kuulkaas kaukana, kun järven jäälle pääsin. Siitä oli vielä +2km matkaa hiihtäen kotiin ja +1km kävelten. Aina, kun yritin pysähtyä, oli pakko jatkaa, sillä silmissä sumeni ja pyörytti aina pysähtyessäni. Oli TODELLA pelottava olo! Enkä tuota tilaa kyllä tahallaan lähtenyt hakemaan ja kokemaan, vaikka kuulu kylähullu olenkin. Tosin sillä lailla koen itsesyytöstä, että ois pitäny vasta sairastaneena hoksata turvata tuo neste-ja energiapuoli paremmin. Eli liian vasemmalla kädellä lähdin liikkeelle. Teholtaankin (keskisyke 135) tuo olisi voinut olla hieman kevyempi. Aikaa meni lopun sippaamisen vuoksi palautteluksi tarkoitetulla lenkillä 2h13min ja matkaa kertyi 30,3km.

                      Olen hengissä ja koitan oppia - oppia ikä kaikki. Eilen pidin täyden lepopäivän. Mitä nyt venyttelin ja huolsin hiihdosta nokkiin ottaneita jalkateriä <-kramppailivat ja jäykistelivät, siis jalkaterät. Tänään lähdinkin CosJon -juoksuvaellukselle hyvin varustautuneena. Tein kesän ja syksyn ultrajuoksuja silmällä pitäen koe-neste-energiaseoksen seuraavalla suhteella: 11dl vettä + 1,5dl maltoa + 1,5dl mehutiivistettä + n.1tl suolaa. Tuosta tuli n.1,4Litraa juomaa, joka toimi ja upposi hyvin. Tuohon voisin vielä lisätä C-vitamiinia poreena. Ja ottaa ehkä hieman mehutiivistettä pois = oli aavistuksen jopa liian makea juoma. Sen sijaan magnesium ei mulle sovi suorituksen aikana, eikä sitä 24h alaspäin olevilla suorituksilla mielestäni tarvikkaan.

                     Meidän oli Jonte-Konden kanssa määrä lähteä liikkeelle klo.6. Olin vähän etuajassa, joten kävin ootellessa tunteeltaan erittäin kevyesti hiippaileen juomareppu selässä tiestöllä 3,4km. Vauhti tuntui rapiat 6min/km -vauhdilta, mutta olikin 5:38/km. Lihaksisto tuntuu palanneen suht normaali tilaan. Vieläkö sais lepyteltyä nuot jalkaterät kuosilleen. Ois nimittäin tarkoitus käydä perjantaina kokeileen vähän intervallipätkää iltamassa. Btw, oli mukava huomata, että olin saanut lihakset takaisin.

                    Jonte-Konde oli tutun täsmällisesti paikalla. Muita ei TAASKAAN näkynyt! Ois met mieluusti otettu muitaki mukkaan. Tietysti hiihtolomaviikosta huolimatta elämme arkipäivää ja kellokaan ei ollut lähtö hetkellä kuin 6.02. Hieman tarkoituksella oli valikoitu tuollainen helppo retkijuoksu = ~3,5h/+26km -kombinaatio laskemaan mukaantulo kynnystä. Btw, lähdettiin Jonte-Konden kanssa hipsimään pois päin sivilisaation sydämmestä, kohti metsien kutsua. Kuoppasillan jälkeen oli pelloilla joitakin kuoppia, joista yhteen juoksin vahingossa ja vedin komiat lipat. Ei onneksi käyny mitenkään.

                     Kelkkareitillä oli siksi kova alusta ja hiljaista, joten pieksettiin sitä menemään. Mukavasti siinä oli nousuvoittoista maastoa, joten räpsäytimme vielä pikku hämyssä parit kuvatkin ilmoille.









Eipä nuista paljon selevää saa, mutta ompahan nyt jotakin matskua?

                     Vinnurvassa iloksemme seuraamme liittyi alle 3h maratoonari, Keijo "Hietapuolen Bekele" Nivala. Voi pyhät pieksut, jotta hällä voi olla KEVY ASKEL!!!

Kyllä näkkee, että on ns. eliittitason juoksija kysseessä. Niin... ite Bekelehän tuosta askeleesta tulee väkisinkin mieleen, josta aikanaan tuon lempinimenkin hälle luontevasti kekkasin.


                    Siinä rupatellessamme sujuttelimme kuin huomaamatta Vinnurvasta, nakkauksen kautta hietapuoleen ja sieltä joelle päin. 

                     Keijo saatteli meiät punaselle lavolle saakka. Kehotti, ettei saa hukkua.

                       Toteltiin, eikä hukuttu - sen sijaan Jonte-Konde äityi ottamaan järven jäällä AIDON BOLTIN!!! KATSOKAA!!!

                   On se tuo Pitis-olla-järvi, Pidisjärvi paikoin meleko matala, kun järvikorsi kasvaa niin komiana pinnalla. On siellä vesilinnuilla ja muilla alan olioilla rehvakkaat oltavat, luulisin, maalikkona.

                   Kuten näistä lukuisista kuvista näkee niin melkoinen hupijuoksuretki oli kyseessä, mutta niin oli tarkoituskin = ottaa rennosti ja naatiskella + pelleillä. Näistä jää aina mukavia muistoja. SUUNNITTEELLA on tehdä juoksuvaellus kelkkareittejä pitkin kaupunki-pyky-kaupunki n.50km. Siis näiden lumien aikana. Eli aika lailla lähiaikoina, todennäköisesti piakkoin Toholammin jälkeen. Tuokin n.50km reissu on tarkoitus tehdä tällä samalla rennolla ilmeellä. Mutta ilmoittelenpa siitä, kun tiedän tarkemmin. Kiinnostuneita??? Ei ne oikiasti oo pahoja, vaikka mittaa tulee, kun ottaa rennosti = ei se matka vaan vauhti ja asenne, hä? Tä?

                   Tuossa vielä innostuttiin kevyen retkiaamun loppupuolella pirttirannan komeilla metsäbaanoilla hetken villihteen...

                   Eipä muuta kuin kiitosta Jonte-Kondelle ja Hietapuolen Bekelelle!!! Oli taas KIWAAAA!!!! Ja KAIKKI muutkin ROHKIASTI ees kerralla matkaan. Matkaa kertyi suunnitellusti 26,4km ja aikaa kului 3h13min.

Ps. Tuli tän mun juoksuharrastuksen aikana nyt 10 000km juoksua täyteen (10 013,7km). Laskennan aloitin elokuusta 2008.


TSEMPPA, TSEMPPA, TSEMPPA

         MIELENVIKAST LOPPUKIRIÄ, YLI-TSEMI-EPIDAUNIA-S-TANA!!!!

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 6.3.2013