MARRASKUU 2017

                    Onnistuin luovimaan työkuviot pomoni siunaamana sillä tavoin, ettei tarvinnu kuin sen yheksän kertaa työvuoroa käyä tekemässä. Kiitos siitä BOSS´ille! :) -"Näitä enemmän niin ihmiset pelastuu" (Jope Ruonansuu).

                    Marraskuu oli ensimmäinen harjoittelu kuukausi sitten menneen kauden. Kuukausi onnistui nappiin. Pysyin terveenä ja olen nyt kuukauden viimeisenä päivänä sopivan rasittunut sekä fyysisesti, että henkisesti. Mistä sen sitten tietää? Siitä, että avainharjoitteissa joutuu jo hieman keskittyyn. Joutuu hieman pinnistelemään, jotta paketti pysyy tarkoituksenmukaisena, eli juoksu rentona ja hyvällä tekniikalla. Pientä perseen laskemista saattoi olla jo kenties tänään reippaassa juoksussa?

                   Usein vähemmälle huomiolle jäävä henkinen puoli on tuntunut myös olevan joinain hetkinä kipupisteen tietämillä. Pää on meinannut jäädä viime päivinä suttaan joihinkin asioihin, mutta olen toistaiseksi päässyt niistä eteenpäin ottamalla asiat käsittelyyn. Väsyneenä/rasittuneena monet asiat tapaavat paisua isoimmiksi kuin ovatkaan. Onneksi kaikki on suhteellista, eikä minun henkinen väsymys ole kovinkaan syvää luokkaa. Jos vaikka vertaa legendatarinoihin entisajan henkisistä lukkotiloista. Valovuoden päässä on ns. "entisen isännän tarinoista", jossa ukko ajoi akan ja perheen kuusen alle kerran kuussa. Ennen vanhaa on ihmisillä ollut aika alkeelliset eteenpäin meno konstit. Ukot on juoneet kirkasta ja muu perhe on ollu pahimmillaan navetan lämmössä turvassa ukkojen hulluuksilta. Ajat on "hieman" parantuneet, vaikka paljon nykymaailman suffeli meininkiä moititaankin.

                   Olen koittanut panostaa nukkumiseen nyt vapaapäivinä. Toissayönä 10h, viime yönä 9h. Sillä taktiikalla illalla nukkuun, että herään sitten uuteen päivään, kun silmät aukeaa. Ei siis mitään herätyksiä, ei aikatauluja. Ja hyvin on ehtinyt. Kannattaa kokeilla. Kyllä tämä maailma pyörii akselillaan, vaikka me joskus vähä levättäis pidempään. Kaikki kiire on itse aiheutettua.

                  MARRASKUU

Juoksua   562,4km  
Nousumetrejä  4092
Nopeaa kävelyä  7,1km
Harjoittelua   61h 37min 
Kuitenkin 7 TÄYTTÄ lepopäivää juoksusta!

                  Joulukuussa homma muuttuu jo sen vuoksi, että olen marraskuun 9 työpäivän sijaan töissä 16 päivänä. Vapaata toki edelleen muhkeat 15 päivää. Harjoittelumäärä hieman tippuu. En osaa sanoa miten paljon, sillä se riippuu osin tuntemuksista. Joulukuussa työ rytmittää enempi harjoittelua. Toisaalta kovan marraskuun jälkeen ei haittaa, vaikka harjoittelumäärä hieman tippuisi.

                 Se että ollaan vasta siirtymässä Joulukuun puolelle on rauhoittava ajatus. Joulukuun aikana yritän arvioida voima-arvojeni riittävyyttä suhteessa omaan tasooni ja kehitykseeni. Tarvittaessa otan esim. kahden viikon voimajakson jossain kohtaa, jolloin käyn puntilla ottamassa jalkoja, sekä keskivartaloa ja juoksen vain palauttavaa/perushölkkää siinä ohessa. Mutta katsotaan. Aikaa on, eikä vielä tarvi päättää mitään.

                Joulukuussa tulen tekemään ainakin kaksi testijuoksua. Katsotaan niitäkin sitten lähempänä. Pitää vielä miettiä mitä ne on. Yksi vaihtoehto olisi 10km mattojuoksu 1% nouskulmalla. Tämän vuoden tammikuun alussa, viime talven parhaassa terässä se meni aikaan 41:48. Viitteitä on, että nyt voisin olla omiin ennätyksiini verrattuna aika hyvässä kunnossa jo pienelläkin löysäyksellä. Pientä löysäystä kuitenkin on noin 3-4 viikon välein (2+1 tai 3+1 rytmillä, kova+kevyt mennään) ja pienet testijuoksut piristävät harjoittelua ja antavat askeleeseen oman hyvänsä jatkoa ajatellen.

               Toinen  vaihtoehto on, että juoksen ns. Vinnurvan perhereitin testimielessä tai Pyssymäen talviperhereitin. Katsotaan vähä tuota säätäkin ja mm. reitin kuntoa.

               Eli sangen mukavin ajatuksin kohti Joulukuuta. On mukavaa harjoitella, kun saa olla terveenä ja ympärillä on paljon hyviä ihmisiä.

ALAMÄKIJUOKSU TEKNIIKKAA MAAILMAN HUIPULTA

Onni Vähäaho, Nivalassa 30.11.2017