keskiviikko 19. helmikuuta 2020

TAVOITE MIELESSÄ

          Laitoin tälle vuodelle 2020 kahdeksan erilaista tavoitetta ns. "seimipäivänä", 25.12.2019. Ja edelleen määrittelin, että vuosi olisi onnistunut mikäli noista kuusi saavuttaisin. Siellä on taas ollut Joulunaikaan konvehtirasia kädessä kova luotto tulevaan. Alkutavoite ja lähtökohta tietysti täytyy olla, että säilyttää pulssin koko vuoden. Loppu on enempi ja vähempi rekvisiittaa, vaikka ei se pelkkä pulssikaan aina riitä. Elämä on kovaa joillakin. Olen nähnyt liian paljon. Työ.

         Yhden tavoitteen olen jo saavuttanut ja nyt on toinen vahvasti mielen päällä. Se on juosta Iisalmesta Koljonvirran patsaalta Nivalaan Tillaripatsaalle noin 128-129km matka alle 14 tuntiin. Kuusi vuotta sitten juoksin tuon saman matkan aikaan 14:48:30. Eli tarkoitus ei ole ottaa tuosta pois lusikalla vaan kauhalla. Kokeillaan. Kunnioitus tuota matkaa kohtaan on muistissa.

        Viime vuosina on paljon ollut pramilla naisten kauneuskohteet. Yksi trendi on ollut Kim Kardashianin luoma pakara ihanne. Eli muhkea ja muodokas perse suomeksi. Tosin tämähän on todellisuudessa erittäin paljon vanhempi juttu, sillä Kim Karhdashianin ollessa vasta  11-vuoden lauloi jo Eppu Normaali (v.1991) aikovansa; "pakaroista näistä tehdään niin isot että silmät tippuu naisten päistä". Että sori vaan Kim.

         Törmäsin vasta Jaakko Tepon mainioisiin Stand Up juttuihin. Kanattaa katella YouTubesta. Jospa jätän niitä tässä kertomatta niin säilyy teilläkin jännitys. Huomaan itsekin tässä olleeni tarkkaavaisempi noiden sääennusteiden kanssa. Iisalmi-Nivala juoksu alkaa olemaan mielessä. Ja miksipä ei, eihän siihen ole aikaa kuin reilu viikko, jos se toteutuu. Oikeastaan sää ratkaisee kaiken. Teiden pientareet on jo riittävän paljaat, mutta sää voi olla tähän aikaan vuodesta joko puoltava tai tyrmäävä. Ihan ei räntäsateessa ja vastatuulessa viitsi lähteä tuota matkaa työstään.

         Noin 14 tunnin juoksu vaatii talvella muutenkin hyvää voimien jakoa. Kylmä tulee nopeasti, jos liikaa hidastuu. Tietysti voi ottaa huoltoautoihin vähän kuivaa vaatetta varalle - ja varmaan otankin - mutta silti. Viimeksi kuusi vuotta sitten minulle iski aika nopeasti kuumehorkka ton jälkeen. Kova rasti, mutta siksi niin kiinnostava. Kyllä ultrajuoksu on omalla tavallaan kiehtovaa.

         Huoltoväki minulla on jo hyvällä mallilla. Tänään ekaa kertaa pysähdyin keittiössä kalenterin kohdalla vähän ja katsoin miten lähellä se 1.maaliskuuta onkaan. Huomasin miettiväni, että pitää vähän verttitonneja alkaa rajottaa lähempänä starttia. Tämän viikon perjantaina vielä vedetään nupit kaakossa verttitonnia, mutta ei välttämättä enää sen jälkeen... tai korkeintaan kerran (hah,hah...). Tämä on tätä minun rentoa hommaa. Ei minua paljoa nykyään tunnu hetkauttavan mikään. Olen löytänyt elämääni sopivan rennon otteen. Tasajalkaa hyppiviä on ihan tarpeeksi.

         Päivä on kivasti pidentynyt ja olen ollut hieman onnekaskin pysyessäni edelleen terveenä. Kohta kolme vuotta yhdellä parin päivän flunssalla. Siinä kaikki. Myös vammat. Oon jopa vähän yllättynyt miten ei ole mistään napsahtanu. Onhan tämä minunki homma kaikkea muuta kuin siloteltua menoa. Tammikuussa tuli tosin jostakin syystä peräti kuusi lepopäivää. En oikein tiedä miten se niin meni. Piti muutamaan kertaan tarkistaa, kun ihmettelin miten tammikuussa tuli niin vähän liikuntatunteja. Helmikuussa oon sitten mennytkin tähän asti vain yhdellä lepopäivällä. On ollu vähän niin kuin paahdin punasella koko ajan.

         Esim. sunnuntaina vedin ennätyksen 10% kulmalla verttitonnissa. Seuraavana päivänä kaksi kevyttä lenkkiä. Eli siis maanantaina. Eilen tiistaina osin vauhtikestävyyttä sisältänyt 26km reppujuoksu pojan luota. Illalla 8,6km palauttelu hölkkä ja tänään 16km kevyttä hölköttelyä. Ylihuomenna ehkä jopa uusi ennätys verttitonnissa 15% kulmalla, jos on kulkua. Kokeilen tällä kertaa kiihtyvänä. Katotaan, se on aika paljon päästäkin kiinni. Pitää saada hyvä tappo päälle. On se kivaa. Vähän skitsofreenistä kyllä.  


           Pojan luona käymässä. Juosten kotiin (26km)
Onni Vähäaho, Nivalassa 19.2.2020

6 kommenttia:

  1. Tsemppiä reissuun! Nuo tiet ovat penska-ajasta tuttuja, joten tiedän ettet ihan helpolla tule pääsemään. Mutta vuodet ovat vierineet ja tehneet sinulle hyvää, joten hyvä tulee. Nautihan reissusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Antti! Toiveissa että toteutuu jo nyt keväällä. 1.maaliskuuta tosiaan ensimmäinen sauma. Sen jälkeen sunnuntait kiinni ehkä turhan monta viikkoa, joten jollei 1.maaliskuuta sää suosi niin voi jäädä kesäksi. Sunnuntai liikenteen vuoksi järkevin päivä.

      Oletko itse juoksua harrastava? Muutaman Antin tunnen, tiedä sitten oletko niiden joukossa :)

      Poista
    2. Tarkoitus on kuitenkin osallistua 22-23.5. Karhunkierroksen 166km polkutapahtumaan. Tuosta jäisi noin 80 päivää Iisalmi juoksun ja KK:n välille. Mielellään ei tuota tiukempaan rakoon tuota vihtisi hölkkäillä.

      Poista
  2. Ei pitäisi luottaa olevansa se ainoa Antti, mutta taisimme viime ja toissa keväänä juosta osin yhtämatkaakin Karhunkierroksella :)

    Tuosta välistä noiden kahden juoksun välistä olen samaa mieltä tai sitten juoksisin Iisalmen n. 50 päivää ennen KK ja tuon välin ainoastaan lepäisin ja hermottaisin lihaksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt valkeni. 😅🌞 En tiennyt/muistanutkaan sinun asuneen tuolla välillä. Varsin selkeä reitti. 🤗 Ei tarvi pahemmin kääntyillä.

      Poista
    2. Ei tarvitse :) Ja toisaalta vaikka reitillä on aika jyrkkiäkin mäkiä, tuo se vastapainoa ja ihan oikeaa mielekyyttäkin pitkille suorille. Ja huoltikkatauot pystyy ainakin tauottamaan tasaisin väliajoin, eikä liikenteen määräkään ole aivan luokkaa "nelostie". Positiivisesti kun menee, niin kaikessa hyvää riittää :)

      Poista

Kiitos kommentista! Kommentti julkaistaan, mikäli se läpäisee valvontaseulani.