sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Kohti Unkari 6d vol.1

                     Tätä ovat saattaneet osa lukijoista jo ehkä odottaa? Ensi vuoden, eli vuoden 2015 pääkisa tulee olemaan Unkarin 6 vuorokauden juoksukilpailu Balatonjärven rannalla. 144 tuntia aikaa juosta sieluni kyllyydestä. Niin ironiselta ja kuivalta kuin se voikin kuulostaa, se on vain yksi kisa elämässäni. Ei sen enempää, eikä vähempää. Minulle suurin asia on se iso E, eli Elämä. Sen haluan olevan täyteläisen, en yhden tapahtuman tai tuloksen. Silti Unkari tulee olemaan kokemuksena varmasti yksi mieleenpainuvimmista.

                     Olen ultrajuoksija. Aluksi vain halusin olla, mutta en ollut. Haluni oli kuitekin niin kova, että nyt olen. Enkä koe olevani edes mitenkään uhmakas tai omaan napaani tuijottaja. Tämäkin lista muistuttaa minua siitä mitä olen saavuttanut. Täytyy olla tyytyväinen siihen mitä on saanut ja kiitollinen siitä, että voi yhä yrittää saavuttaa uusia unelmia, jotka kaikki eivät ole suoraan luettavissa vastaavilta listoilta.

                    Edellinen lause on aasinsilta seuraavaan. Ajattelin vielä kuukausi sitten vain "asuvani" I-SR2014 -reitillä rakkaudesta siihen. En vielä silloin tiennyt, kehittääkö tuo reitti minua vai syökö se minua - vain sen tiesin, että minua kutsuttiin sinne. Nyt tiedän, että sekä kutsu ja kehitys kulkevatkin sittenkin samassa veneessä I-SR2014 -reitin osalta. Kuntoni on kaiken aikaa noussut. Olen ennen kaikkea saanut niitä ominaisuuksia lisää, joita tarvin Unkarissa ensi keväänä. Uskon tietäväni mistä puhun, sillä juoksinhan viime syksynä asfaltilla 100h. Päällimmäinen puute mikä mieleeni jäi, oli sitkeys. Sitä ei ole pitkien matkojen ultrajuoksijalla koskaan liikaa. Siitä se jää aina uupumaan, kun monta päivää mennään. 

                     Kävin erittäin hyvän ystäväni, Nivalan "Hietapuolen Bekele" Keijon kanssa viime keväänä kohtuu kelissä kiertämässä ekaa kertaa tuon tarunhohtoisen I-SR2014 -reitin. Kuvattiinkin välillä, tehtiin reittivideo. Silti molemmille jäi sellainen kuva, että myös oltiin ajoittain jopa tiukilla. Aika 10:24:55. Viimeiset 19km meni jo aika lailla hapoilla.

                    Tänä syksynä, tarkalleen lokakuun 22.päivä, kiersin reitin yksin, kova aika mielessä. Aloitin rohkeasti, hieman liian kovaa ja jouduin taas todella tiukille viimeisen 19km aikana. Aika hieman krampeista kärsineenä täydessä päivänvalossa 8:29:59. Oli myös pääasiassa maa jäässä. Vain suon ja metsän reunoilla oli sulia paikkoja. Viimeisen 19km aikana juoksin mitä voin, en enää mitään aika määrää. Olin kuin ryssää paossa, juoksin henkeni edestä mitä jaksoin. Kaikki oli pelissä.

                     Pari päivää sitten, lähdin vetämään hyvää ystävääni, "Hietapuolen Bekeleä" ja itseäni 9,5h aikaan tasaisella vedolla. Tunnelma oli alusta asti huomattavasti helpompi. Olimme toki kaiken aikaa joitakin minuutteja 8,5h ennätysjuoksuani jäljessä, mutta reilusti 9,5h aikataulua edellä. Menimme kenkien sidonnasta kenkien aukaisuun asti samaa tasaista rataa. Loppa-aika oli 8:38:44. Siitä vähintään 6,5h oli pimeässä. Oman arvioni mukaan aivan ylivoimanen veto verraten lokakuun ennätysjuoksuun. Aika vastaa noin 8:05-8:15 silloin. Näin lukisin. Ja missään vaiheessa ei ollut vaikeaa, päinvastoin - varaa olisi ollut jonkun verran kiristää, varsinkin viimeisellä 19km:llä, jolla olin aikaisemmin joutunut selviytymään. Nyt ei ollut mikään temppu juosta 9minuuttia ja kävellä sitten se minuutti.

                      Reitti on selväsit tehnyt minusta vahvemman kuin osaan kertoa. Kaikkia ei voi kertoa tai kirjoittaa, se täytyy kokea. Ihailen mielessäni reitin luojaa, hiitäjä legenda Elias "Ellu" Vähäsöyrinkiä. Olin onnekas saadessani tavata hänet. Harmi kyllä, silloin kun en osanut  arvostaa kaikkea hänen aikaansaannostaan. Kuten mm. Iso-Sydänmaan reitti, josta nyt olemme tehneet päivitetyn I-SR2014 -reitin, historiaa kunnioittaen. 

                      Ensi kesänä Nivalan Liikuntakeskus pitää ideastani Nivalassa historian ensimmäisen polkujuoksukisan, Pyssymäki Extreme Polkujuoksu 2015, eli PEP2015 -kisan. Se tulee olemaan iso asia minulle. Monellakin tapaa. Eikä vähiten sen historian vuoksi. On hienoa vaalia historiaa ja innoittaa uutta väkeä poluille! Samalla on innostavaa tehdä polkuamme tunnetumaksi. Ollaanhan "Ellun" poluilla, kuten yksi metsämies taannoin totesi.

                      Kuten sanottua, I-SR2014 -reitti on antanut minulle paljon sitkeyttä, joten miksipä en hakisi sieltä lisää vastauksia. Niinpä olen päättänyt yrittää juosta tuon reitin ALLE 24h määräajassa kaksi kertaa. Matkaa siitä tulee jotain 113-114km välimaastoon. Kierrosten välissä käyn kotona autolla (matkaa 7,5km/sivu) vaihtaan kamppeet ja täyttään repun. Koettelemus tulee toivoni mukaan kyselemään minulta voimia mutta myös antamaan niitä, pitkällä tähtäimellä. Suunnitelmani mukaan yritän kiertää ekan kiekan noin 10:30 -aikaan ja viedä huollon läpi hieman vajaassa tunnissa ja kiertää toisen kiekan 12:30h sisään.

                       Olen otettu, jokaiselle joka lähtee kanssani tuota reittiä tuolloin kiertämään, eli Pe 23.1.2015. Ekan kiekan aloitan klo.8.30 ja mitä todennäköisemmin toisen kiekan klo.19.30-20.00 välisenä aikana. Kaksi kierrosta alle 24h on kova haaste, onhan se jo laskennallisesti alle 12h/kierros keskarilla. Jokainen reitin kiertänyt tietää, mistä kirjoitan.

                       Jos palataan vielä otsikon aiheeseen. Minulta puuttuu eniten 6 vuorokauden potentiaalista sitkeyttä. Tiedän mitä 6 vuorokautta vaatii iskunkestävyydeltä, tiedän mitä se vaatii henkiseltä puolelta, mutta mitä en saa tilaamalla - on sitkeys. Sillä tiellä ollaan. Silti en unohda vaihtelevuutta harjoittelussani, sillä en itse usko junnaavaan toistoon ja toistoon. Sekin on yksilöllistä.











 Onni Vähäaho, Nivala 7.12.2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti