HANKALA HUHTIKUU

             Jo tämä olisikin ollut liian helppoa kunnon kohotusta, jollei mitään vaikeuksia olisi tullut missään vaiheessa. Tälle vuodelle tuli 12.huhtikuuta mennessä tuo 1124km juoksua, josta reipas tonni tammi-maaliskuussa. Näin jälestäpäin ajateltuna tuli lähes kreivin aikaan tuo Toholammin maraton. Oikeastaan "viimeisellä hetkellä". Siksi vaikeaa on juoksu-elo ollut sen jälkeen. Ja jo kolme päivää ennen Toholampia oli kurkussa ei-niin-terveitä-tuntemuksia. Joten ei tietysti sielläkään mitään optimisuoritusta, mutta kuitenkin edes sen 4h alle sentään.

            Tuossa ilakoin jokin aika sitten (10.4) tehtyä pitkähköä (29,5km) retkijuoksua, ja poistuneita jalkatuntemuksia. Into oli tuon johdosta liiankin kova ja löysin itseni tieltä tuo päivä mukaan lukien viitenä päivänä peräkkäin. Olihan siinä ainakin yksi erittäin hyväkin lenkki, mutta malttia ei ollenkaan. Joskin tarkoitus onkin ollut mennä riskillä. Riski, ei ole sama asia kuin tyhmästi, joten olen yrittänyt löysätä kuitenkin tarpeen (tuntemusten) mukaan.

          Yhtä kaikki, viides lenkki peräjälkeen oli tuohon kohtaan kova pala "toipuvalle jalalle". Jalka meni huonoon kuntoon - jälleen kerran - kuten niin monesti aikaisemminkin tämän alkuvuoden aikana. Jalka oli jo eilettäin (16.4) sellainen, jolla olin aikaisemmin alkuvuoden aikana lähtenyt kevyttä veivaamaan - ainakin yrittämään. Nyt kuitenkin oli pakko ottaa vähäinen järki käteen ja antaa jalan toipua täysin oireettomaksi. 

        Tälle päivälle sain hieronnan, kun tein hätä soittokierroksen eri hierojille. Hieronnan olin kuitenkin lähellä peruuttaa, sillä flunssaa yrittää jo kolmatta kertaa päälle tälle kuulle!!! Kävin kuitenkin hierottavana. Olo oli hetken aika kauhia hieronnan jälkeen, mutta ainakin nyt hetkeksi helpotti. Toisaalta nyt olisi hieman normaalia parempi hetki sairastellakin, kun ei oikein vielä (ainakaan tänään, heh) ihan tällä haavaa kannata tuota jalkaa lähteä testaamaan. On pakko olla nyt rehellinen itselle, eikä mennä tielle, jos on kipuja vähäkään jaloissa. Kesään on matkaa ja pieni breikki ei näin heikkotasoiselle juoksijalle juurikaan hallaa tee. Alhaalta ei voi tippua kovin alas. Elikkäs tässä nyt vietetään kolmatta perättäistä päivää ilman juoksua, pienen flunssan kera. Olisko se tuo flunssainen olo vain merkki siitä, että tuli tuossa tänään taas uusi vuosirengaskin lisää? Kuten anoppi totesi: kaksi enää ja saan vaihtaa etunumeron neloseksi. 

         Vastoinkäymisiä tulee kaikille. Tulee sairastumisia tai vammoja. Ei niistä kannata masentua, ne kuuluvat tähän hommaan. Täytyy vain yrittää löytää oikeat polut pois niistä. Kenties breikki suo aikaa esim. miettiä tulevia treenilinjauksia. Ja ennen kaikkea breikit antaa aikaa muihin asioihin. Mikään kortti pakassasi ei saa olla niin tärkeä, ettet ilman sitä pärjäisi.

         Muista jutuista tuli mieleeni urheilupuolelta ainakin kaksi asiaa. Tulevan kesän Kipinä maraton ja Onnin kierros. Noiden tapahtumien osalta asiat ovat edenneet. Lähiaikoina tiedotamme joistakin muutoksista ja hienosäädöistä. Lisäksi olen paiskinut hommia kipinä vaelluksen parissa. Toivon, että lukijatkin harkitsisivat joukkueiden kokoamista ko. kisaan. 3-4 henkilöä tarvitaan joukkueen kasaamiseen. Vanhoilla kotisivuillani ihan ok. INFOA tapahtumasta. MPK:n sivuille ilmoittaumiset. Jokaisen joukkueen jokaisen jäsenen tulee ilmoittautua itse tuonne MPK:n "kurssille" ->kipinä vaellus. Mikäli jostain syystä se ei onnistu, aina voi olla yhteydessä minuun (onni.vahaaho@suomi24.fi) tai Jani Pikkaraiseen (jani.pikkarainen@kotinet.com).