Klo.2.35 alkoi Penguinsien play-off taival. Ei tarvinnut kauaa odotella, kun Crosby täräytti alkusoinnut Penguinsien kolmen maalin johdolle. Sitten alettiin kusta naamalleni. Philadelphian paitsiomaali hyväksyttiin. Asian voi todeta tämän klipin kohdasta 1:15 alkaen, jos ei jaksa kuunnella toisen ärsyyntyneen vuodatusta. Penguins ei päässyt tuon jälkeen enää samaan draiviin, vaikka mm. Jordan Staal täräytti komeasti tolppaan.
Perheen aikataulujen vuoksi minun oli tehtävä lenkki ennen klo.7:ää, joten olin lähes "pakotettu" (heh) lähtemään tietä haisteleen 3.erän jälkeen. Ratkaisun näkisin sitten lenkin jälkeen. Olin venytellyt pitkin peliä. Uskoakseni lähemmäs tunnin. Merkkasin 40min, ettei tule kynäminuutteja. Väsyneen aiheen, oikean jalan, vamma oli poissa. Tosin oikean jalan reisilihakset - ei siis enää nivunen - ovat kireinä. Lihaskalvot jumineet kiinni tai jotain vastaavaa.
Niinpä huomasin töröttäväni tuossa pihalla klo.5.06. Alkumatkasta jalkaan kävi... tuota ööö... sanotaanko, että harmillisen kipeää. Koitin olla kuin en olisi huomannutkaan koipea. Sen nyt tarvi aina olla isäntänä lenkillä. Kuten jääkiekkoilijoilla, myös minulla, on norsunmuisti. Niinpä muistin kenkuilevaa jalkaa parilla ahistus kilsalla (4:s 5.18 ja 7:s 5.03) tuolla aamuisella 10km rykäsyllä. Ajattelin sitten lenkin jälkeen tarjota kuitenkin jalalle sopua, tarjoten sille 45min ajaksi seitsemän kappaletta jäisiä herne-maissi-paprikka pusseja sovun merkiksi. Täytyy kuitenkin koittaa väleissä pysyä, kun ei sitä voi kotiinkaan lenkeiltä jättää. On niin isäntänsä perään.
Kotiin tultua tsekkasin sitten tuloksen. Eiiiiii... Flyers voitti. Onpas aamu. Tästä jatkoin LIHR-kerho linjalla (ei ole yllättäen kukaan laittanut hakemusta mun ja Jay Lenon perustamaan ei-niin-normaaliin-kerhoon) eteenpäin. Elikkäs toi lyhenne tulee sanoista L=lahjattomat, I=ihtiään, H=huumorilla, R=rankaisee. Päätinkin, että menenkin ensin vielä toviksi nukkumaan ja katsotaan sitten vasta aamupala puolta. Ravinnotta aamulenkille ja aamulenkin jälkeen unille. Vettä kuitenkin vähän, ettei kieli liimaannu kitalakeen, jotta saa nukuttua.
Sen verran tuo ihtiään kiusaaminen palkitsi, että uudelleen herättyäni taulutin uuden painoenkkani, 82,4kg. Olen siis kyennyt kadottamaan 6kg helmikuun loppupuolelta lähtien. Jay Leno kilon enemmän. Joka tapauksessa aloitin päivän alusta, pienten unien jälkeen. Oli tuo ensimmäinen yritys nousta kuitenkin isossa kuvassa niin karu. Ehkä joidenkin iloksi, ja itseni kiusaksi - näin "komeasti" Flyers kuittasi paras seitsemästä ottelusarjan avausvoiton. Rehdisti vaan, paljon onnea paitsiomaalin kautta voittoon nousseille!!! Vielä täältä tullaan. Penguins, minä, eikä jalkani, ole vielä viimeistä sanaa sanonut!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Kommentti julkaistaan, mikäli se läpäisee valvontaseulani.