VALSSIA JA ILTAVILLIÄ

               Tämä on sitten helekkarin mielenkiintoinen harrastus, tämä juoksu harrastus. Tuossa edellisessä blogissa (vajaa vrk sitten kirjoitettu) olin aika kypsä väsyneen ja lopunkankean lenkin jäljiltä. Pohdin jo 2-3 pekkasia juoksusta, omasta pussista maksettuna. Vasen polovikin näytti kieltä. Kattelin jo siinä viikkosaldoja, että: "no joo, voipihan se noilla määrä nostoilla vähä vihilastakin sieltä ja täältä".

             Mitäpä siinä. Vedin iltamyslit yömyöhään huiviin, kun olin lenkiltäkin vasta klo.24 tietämissä kotosalla. Sen verran korpes tuo möyryäminen tuolla jokipenkoilla väsyneillä ja märillä jaloilla, että heivasinpa jopa yhen situkan huiviin, jotta nukuttas vähä paremmin. Ja kyllähän se nukutti. Torkuttelin vasta vähän ennen puolta 11 tähän maailmaan takas.

            Siinä sitten peruseloa ja valmistautumista Uikko-päivään lasten kanssa. Jalatkin tuntui kuin eilinen olisi ollut vain painajaista. Siinä kokkauksen lomassa oijjoin vähä kinttuja, ja hyvältähän nuo tuntuipi. Sitten kävin lasten kanssa fiilistelemässä Uikossa. Ne on aina vallattoman hauskoja reissuja. Näkee aitoa iloa ja riemua parhaimmillaan.


        Liekkö sen peruja, kun heräsin illasta vallan iltavilliin!!! Tai huomasin oikeastaan vasta iltamassa tiellä olevani iltavillissä. Läksin nimittäin vähän hölkkäileen roskienvienti reissun jatkoksi. Tollaisen vaivaisen 8km pukkasin menemään. Sain kossinkin houkuteltua samalla oven aukasulla kävelylenkille. Siitäpä sitten lähdin juokseen. Ja perhana soikoon ko oli herkkää. Jotenkin tuntui kuin olisin kasvanukki muutaman sentin. Jalat löi lantion alla miun tasolle aika kivasti. Niinpä annoin rullata vaan rennosti ja sykkeet tasottui tuonne Pk-ylätasolle, jonka sitten pidin ja istuin vain kyytillä. Herran jeekkara, että olin ihan äimänä noiden kilsa-aikojen kanssa. Toinen jopa 4.57!!! Jopa oli etana saanunna jalat taivaalliseen iskuun. Teki näämä hyvä tuo eilinen setti (12,8+22,4km) koiville.


          Ajattelin siinä sitten kahtua vähä tuota Vk-aluetta ja nauttia vielä enemmän tuosta hyvin lantion alta lähtevästä askelluksesta. Ja menihän nuo ihan hyvin Vk-kilsatkin: 4.40 ja 4.36, ja aikas vaivatta. Viimeiset 2km sitten maltoin jarrutella, ettei jäis jalat jäkkiin. Vaikka tuskinpa tuosta rennosta juoksusta muutenkaan ois ihmeempiä jumeja jäänynnä.


         Eli synkästä ballaadista siirryttiin vajaassa vuorokaudessa villiin valssiin, vai perätikö samban puolelle. Olen tässä par´aikaan niin villissä tämän hyvän lenkin jälestä, että en tiiä mitä tässä vielä keksis. No, huominen aamuhugi hieman rauhottaa. Ehkäpä sitä vois kuitenkin käydä aamulla kunniakierroksella kevyttä läpsytteleen aamun ratoksi, tä?

          Tuosta eilisestä tsippaamisesta vielä sen verran piti sanoa, että on se hyvä olla näin huonokuntoinen. Ei ole koskaan pitkästi tulla takas kotiin, jos sippaapi tuonne tienoolle. Ei tämän kuntonen pääse koskaan liian kauas kotoa, jotta ei jaksais takas.


         HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ ISO-JUSSI!!!!!!!!


Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 12.6.2012.